Omatekoinen rakettimoottori

[Make_L]

Pitääkö raketin olla lyhyt? Jospa sitä pidentäisi niin, että moottoriin tulee pitemmillä putkilla happi ja polttoaine, säiliöiden sijaitessa raketin etuosassa. Näin painopiste siirtyisi kyllin ylös, stabilitettia ajatellen. Onhan rakenteen muuttaminen riesa, mutta luulen sen antavan edullisemman lähtökohdan kuin ylisuuret siivekkeet. Raketin nopeus jää alhaisen teho/painosuhteen takia pieneksi ja tästä seuraa, etteivät siivekkeet tuota paljoa nostetta. Miten OR:n lentosimulaatio suhtautuu asiaan?
Toimiva gimbal-systeemi tietysti auttaisi ratkaisevasti, mitään yksinkertaista ja kevyttä rakennetta en osaa neuvoa.

[totalitor]

Pidän raketin lyhyenä sillä ylimääräinen pituus pahviputkineen tuo vain ylimääräistä painoa.
Mutta moottoria voin siirtää helposti, laitan sinne vain jatkoputken juuri mainitsemallasi tavalla. Polttoaine tulee joustavaa letkua pitkin joten se ei ole ongelma. Ja entäpä jos en laitakaan ylimääräistä pahviputkea "jatkoputken" päälle? Siivekkeet tulisivat suoraan moottoriin niin taakse kuin mahdollista.

Tässä esimerkkikuva, kokonaisuus mahtuisi 20 cm viemäriputken sisälle. Putki voi olla kuusi metriä pitkä, riittäisikö se?

https://imgur.com/IgvdS2A

Open rocket ei anna laittaa omaa moottoria simulatioon. Täytyisi hakea vastaava valmismoottori valikosta. Täytyypä tutkia.

[totalitor]

Make - se raketin pidennysehdotus oli erinomainen! Tein 30 cm messinkijatkoputken (132 g) joka ratkaisi kaikki ongelmat. Totta kyllä että putki painaa mutta sitten tajusin että voin laittaa laskuvarjon alas moottorin viereen. Voin jättää nokkakartion pois ja kömpelöt pahviputkiviritelmät.
Kaikki komponentit laskuvarjoa, moottoria ja happisäiliötä lukuunottamatta mahtuvat 2 litran limsapullon sisään (siitä se nimi: MAX - se on Pepsin pullo, ainoa iso minkä löysin). Ja mikä parasta: ratkaisu on kevyt ja aerodynaaminen. Laskuvarjo tulee pienemmän pitkittäin halkaistun limsapullon sisään. Kumilenkillä kiinni lennon ajaksi ja kumilenkin vapautus servon avulla vapauttaa laskuvarjon. Toimii!

Kokonaisuus tuli kevyemmäksi verrattuna siihen että olisin pitänyt raketin lyhyenä ja käyttänyt pahviputkea.

Tässä kuvia:

https://imgur.com/gallery/ULT9meB

[tt]

Vau, tuohan on jo melkein lentovalmis! Videoita odotellessa

Laskuvarjo kannattaa yleensä laittaa raketin etupäähän sen takia, että jos se avautuu kovassa vauhdissa niin riuhtaisu saattaa taittaa raketin rungon keskeltä katki. Noh, selviää kokeilemalla...

[totalitor]

Tänään sain laitettua limsapullon sisään loput puuttuvat osat: typpitankit, laskuvarjon kumilenkin vapautinservo, polttoaineletkun kumilenkin (!) vapautinservo, radiolaitteet ja akku. Tiukkaa teki mutta meni lopulta. Mitä kumilenkit tekevät raketissa? Polttoaineensyötössä ei ole ollenkaan venttiiliä, laittamalla kumiletkun mutkalle ja siihen kumilenkki servovipuun saan polttoaineen virtauksen estettyä. Iso painonsäästö.
Laskuvarjo menee kyllä pienempään limsapulloon mutta en ole sittenkään kovin tyytyväinen siihen kumilenkkivapautusmekanismiin. Ehkä keksin talven aikana paremman systeemin.
Vielä evät puuttuvat, laitan ne suoraan kiinni moottoriin. Eikö ne pala? Ehkä ei, testeissä olen teipannut maalarinteipillä sytyttimen johdon kiinni moottorissa olevaan polttoainesyöttöputkeen. Jäähdytys on niin hyvä että teippi ei pala vaikka moottorin sisällä tapahtuu kauheita.
Kokeilen erikokoisia pahvieviä roikottamalla rakettia painopisteestä auton ikkunasta ja katson mitä tapahtuu nopeuden kasvaessa. Videoita tulossa.

Koska tämä on rakettiohjelma niin laukaisu lykkääntyy ... ensi vuoteen. Elon time?
En aio palella ja yrittää laukaisua pakkasessa.

[totalitor]

Tänään tein evätestejä. Liian pienillä evillä raketti ei toimi, täytyy unohtaa siilolaukaisuidea. Kaikki muu olisi mahtunut 11 cm viemäriputkeen mutta toimivat evät ovat 13 cm pitkiä. Jonkinnäköinen laukaisukisko pitää suunnitella.
Mielenkiintoinen huomio: jos on neljä toimivaa evää ja ne laittaa puoliksi jolloin on kahdeksan evää ja sama pinta-ala niin...raketti ei käyttäydy enää samalla lailla. Ehkä ilmavirta pääsee esteettömämmin evien kärkeen, pidempi on siis parempi.
Ja nyt kun evät ovat pidempiä kuin suunnittelin niin laskuvarjon sijoitus taakse arveluttaa, se voi toimiessaan sotkeutua eviin. Taas pitää miettiä ratkaisu tähän.

Täällä voi katsoa videon:

https://www.youtube.com/watch?v=6nSyWYE1VlM

[Make_L]

Onneksi olkoon edistymisestä! Raketin jäykkyys tulee varmaankin painejärjestelmän yms. rakenteista ja limsapullot vain kuorirakenne (mutta erinomainen keveytensä vuoksi). Kommentoin tuota lähtökiskoajatusta tästä lähtökohdasta. Limupulloihin voi olla vaikeaa saada kiinni lugeja ja toinen lugi tulisi myös saada jotensakin alaosaan (alimman lugin päästyä kiskosta mikään ei enää ohjaa). Lähtötorni olisi harkinnan arvoinen vaihtoehto. Itse olen siirtynyt sellaisten käyttöön. Sen voi myös rakentaa säädettäväksi, eri paksuisille raketeille. Tornin voi tehdä halutun pituiseksi, sillä se ei aiheuta juurikaan liukukitkaa. Eivätkä lugit tuota ilmanvastusta lennon aikana. Myöskään 'whip effect'iä' ei ole. Lähtötorni on työläämpi rakennettava ja kuljetettava, mutta mielestäni kiskoa parempi ominaisuuksiltan.
Toivotan menestystä koelaukaisuun!

[totalitor]

Lähtötornia ajattelin vaikka kirjoitin kiskosta. En halua mitään ylimääräistä rakettiin kiinni. Täytyypä miettiä.

[totalitor]

Laskuvarjotestejä tänään. Tähän tarvittaisiin korkeampaa paikkaa kuin saunan katto.

Täällä video:

https://www.youtube.com/watch?v=0oQE_su-TuM

[totalitor]

Taisin ratkaista laskuvarjoavautumisongelman. Tiukka pakkaaminen auttoi, laskuvarjo ei jäänyt enää puolipallon muotoiseen koteloon sisään jumiin.
Paljon heittotestejä, hyvin erkanee laskuvarjo itse raketista. Ei jää edes eviin kiinni.

Täällä video:

https://www.youtube.com/watch?v=-AAunV_1GDg

[totalitor]

Talven jälkeen rakettikehittelyt jatkuu. Nyt suunnittelen eri vaihtoehtoja raketin lähettämiseksi ilmaan riittävällä nopeudella ennenkuin evät alkavat toimia. Laukaisukiskosysteemi ei oikein toimi minun kolmen kilon raketissa, tuntuu että on liikaa kitkaa. Siilolaukaisu olisi yksinkertainen mutta evät pitää tehdä esiin taittuviksi ja se on monimutkaista. Laukaisutorni siten että siinä olisi kolme tai neljä (viemäri?)putkea evien lukumäärän mukaan, raketti tulisi putkien väliin ja mitään erikoista rakennetta ei tarvitse rakettiin. Tosin monimutkainen järjestelmä rakentaa. Ja siilomalli no. 2 raketti joka kulkee kelkassa joka hajoaa kahteen osaan kun putki loppuu.

Onhan näitä vaihtoehtoja. Pitäisi vaan saada aikaan toimiva ja raketin kannalta mahdollisimman kevyt järjestelmä.

Onko vielä ideoita joita en luetellut?

[Make_L]

Hyvä, että projekti jatkuu! Jenkeissä käytetään paljon kiskoja, mutta myös torneja. Aukeavat siivekkeet ja auki ponnahtavat peltisiivekkeet esiintyvät ohjuksissa, kokemuksen puuttuessa en osaa kommentoida niiden soveltuvuutta omarakenteisiin.
Lähtökiskon ja teflonlugien kanssa joutui temppuilemaan Näätien kanssa. Jos moottorissa on paljon pontta pytyssä, pieni kitkakaan ei paljoa haittaa. Protoillessa kisko tarjoaa edun siinä, että rakettiin pääsee kiinni niin monelta suunnalta ja siivekeiden lukumäärä vapaasti valittavissa.
Lähtötorni ei juurikaan kitkaa tuota. 'Ruutimoottoriraketit' tehdään yleensä jostain standardikokoisesta putkesta, joten pikkuraketteja varten tein pari-kolme erikokoista kiinteää tornia. Suurille raksuille tekemäni ovat olleet säädettäviä. Protojen lennätyksessä joutuu varautumaan säätötarpeeseen.
Tornia tehdessä voi uhrata puoli ajatusta sille, että kolmen putken väliin jää vain niin-ja-niin leveä pääsy rakettiin (kameran, lentotietokoneen yms. käynnistys). Neljän putken tapauksessa 'työtilaa' jää vieläkin niukemmin.
Pystyputkien materiaalina käytin rosteria. Moottorin liekki saattaa sulattaa muovia ja vähintääkin silloin pääsee hiomaan.
Jotta pystyputket pysyisivät aiotussa asennossa, käytin stabilointiin suurta rengasta yläpäässä. Jos pystyputkien välinen rako kasvaa, voi raketin runko päästä kiilautumaan niiden väliin. Parimetriset ohuet profiilit ovat yllättävän taipuisia. Toki pystyprofiilit voi tehdä niin järeiksi, ettei tarvita jäykisterakenteita, mutta painon kustannuksella. Jos autolla pääsee perille, ei paino ratkaise. Tietenkään nelisiipistä raksua ei voi lennättää kolmisiipiselle tehdystä tornista eli jos haluaa vaihtaa siivekkeiden lukumäärää, on edessä toisen tornin teko.
Sitten kun omistaa säädettävän lähtötornin, selviytyy monista muutostarpeista. Suurten säädettävien tornien rakentaminen teettää töitä. Sellaisten kuljetukseen tarvitaan peräkärry tai kattotelineelle kuljetusputki.

[totalitor]

Taidan päätyä nelieväiseen rakettiin ja lähtötornilla. Työtilaongelman ratkaisen niin että raketin yläosa (happisäiliö) on tornin sisällä ja keski- ja alaosa on täysin vapaasti saavutettavissa mistä suunnasta tahansa. Kun saan tankattua ym. niin nostan vaan rakettia ylemmäs kunnes se on kokonaan telineessä. Alle täytyy laittaa joku metalliputki jonka päälle raketti tulee. Eripituisia koska on monta työvaihetta ennen laukaisua.

Teen prototyypin alkavalla viikolla. Kuinka pienen välin uskaltaa jättää raketin ja pystyputkien väliin?

[Make_L]

Itse testaan, että raketti liukuu helposti koko matkan telineen sisällä. Periaatteessa milli riittäisi, mutta muutama milli toki OK eikä tarvitse pelätä kuljetusvauriosta tulleita ahtaumakohtiakaan. Neliputkisesta ei raksu helposti mahdu luiskahtamaan. (Oma testailu sikäli helppoa, että käytän samanlaista runkoputken pätkää, jolloin ei tarvitse kihnuttaa varsinaista rakettia. Myös ensi kertaa tornia kootessa helpottaa, jos käyttää jotain pitkää mallinetta sen sisällä).
Pystyputkessa on mukava käyttää sellaista 'topparia', jonka voi lukita putkeen haluamalleen korkeudelle.

[totalitor]

Tuli tehtyä tänään laukaisutornin metrin mittainen prototyyppi. Puusta. En usko että ehtii lähdössä palamaan, muta jos palaa niin palakoon. Puu on halpaa.
On tukeva ja pirun painava - 11 kg/m. Yksi kaveri laski että tarvitisisin 2,4 m lähtötornin ennen kuin evät alkavat toimia. Ajattelin tehdä neljän metrin tornin, sen saa vielä auton katolle ja vietyä laukaisupaikkaan.
Täällä kuvia: https://imgur.com/a/ggusRKg