Lisää testejä tänään.
Ensin tarkistin RUD-10 moottorilla toimiiko integroitu paineensäädin typpipullossa. Oli nimittäin viime testi pelkästään sillä, ennen on ollut välissä toinen paineensäädin. Toimii - moottori kävi nätisti.
Laitoin huonosti toimivan RUD-13 moottorin kiinni testipenkkiin ja kokeilin vähän pienemmillä paineilla. Ei vaan pysy käynnissä. Hyvä työntövoima (4 kg) mutta hiipuu välittömästi. Polttoaineen syötössä on jotain ongelmaa. Tämä on ainoa moottori jossa kokeilin pre-mix injektoria. Polttoaine ruiskutetaan suoraan happikanavaan jossa se sekoittuu ja menee kammioon poltettavaksi. Liian hieno systeemi näköjään.
Lopuksi laitoin upouuden RUD-14 moottorin kiinni. Tässä on samat mitat kuin RUD-13 moottorissa mutta perinteinen injektori. Tosin kolme polttoainereikää kahden sijaan. Enemmän ajoaineen virtausta=enemmän työntövoimaa.
Eka testi tuotti vain 3 kg työntövoimaa. Kävi hyvin mutta näytti että olisi liikaa polttoainetta.
Laitoin seuraavaan testiin vähemmän painetta polttoainesyötölle ja työntövoima parani: 3,4 kg.
Lopuksi vielä vähemmän painetta polttoaineelle mutta hapelle vähän enemmän. Työntövoima 3,6 kg.
Sain parhaat tulokset pienellä polttoainepaineella ja se yllätti. Näyttää olevan polttoainetaloudellisempi kuin TAXI-raketissa kiinni oleva RUD-12 moottori. Ja sehän on hyvä asia.
Tästä on hyvä jatkaa testejä. Lisää painetta.
Video täällä:
https://www.youtube.com/watch?v=afzFQEijvCk
Omatekoinen rakettimoottori
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Tänään tein testejä RUD-14 moottorilla. En lisännyt vaan vähensin polttoainepainetta kunnes työntövoima alkoi hiipua. Sitten kokeilin täydellä tankilla (190 g) ajoa ja sain uuden käyntiennätyksen 12 sekuntia. Nyt tuli työntövoimaa 3,5 kg 16 g/s polttoaineen kulutuksella.
Edellinen 11 sekunnin ennätys RUD-10 moottorilla oli 2,8 kg työntövoimalla 17 g/s polttoaineen kulutuksella.
Suunnittelin RUD-14 moottorin 5,5 kg työntövoimalle. Se jäi siitä todella kauas mutta aina kaikki ei onnistu.Ehkäpä jos laittaisi lisää paineita niin tulisi lisää työntövoimaa mutta yritän pärjätä korkeintaan 10,5 bar happipaineella sillä paineenalennin ei salli suurempaa painetta.
Video täällä:
https://www.youtube.com/watch?v=vNX9Cj9sH3w
Edellinen 11 sekunnin ennätys RUD-10 moottorilla oli 2,8 kg työntövoimalla 17 g/s polttoaineen kulutuksella.
Suunnittelin RUD-14 moottorin 5,5 kg työntövoimalle. Se jäi siitä todella kauas mutta aina kaikki ei onnistu.Ehkäpä jos laittaisi lisää paineita niin tulisi lisää työntövoimaa mutta yritän pärjätä korkeintaan 10,5 bar happipaineella sillä paineenalennin ei salli suurempaa painetta.
Video täällä:
https://www.youtube.com/watch?v=vNX9Cj9sH3w
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Koska polttoainepaine on vain 8 bar niin tuli mieleen että tavallinen limsapullo kestää sen.
Niinpä asensin sellaisen rakettiin ja kokeilin. On kyllä tyhmän näköinen mutta toimii.
Tein pari rakettitestiä raketti kiinnitettyä telineeseen.
Muuten sujuu, mutta sytytyksen kanssa oli vähän ongelmaa.
Ja sen ratkaistuani ongelmana on että happisyöttö loppuu tai pienenee liikaa kun moottori on käynyt pari sekuntia.
Happitankkiin jää happea ja painetta pitäisi olla vielä vaikka kuinka paljon.
Täällä pari tuoretta videota.
https://www.youtube.com/channel/UCf2lLs ... q7i2YKQ4Sg
Niinpä asensin sellaisen rakettiin ja kokeilin. On kyllä tyhmän näköinen mutta toimii.
Tein pari rakettitestiä raketti kiinnitettyä telineeseen.
Muuten sujuu, mutta sytytyksen kanssa oli vähän ongelmaa.
Ja sen ratkaistuani ongelmana on että happisyöttö loppuu tai pienenee liikaa kun moottori on käynyt pari sekuntia.
Happitankkiin jää happea ja painetta pitäisi olla vielä vaikka kuinka paljon.
Täällä pari tuoretta videota.
https://www.youtube.com/channel/UCf2lLs ... q7i2YKQ4Sg
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Tuostahan näkee kivasti mitä vauhtia moottori juo polttoainetta.
Limsapullo ei välttämättä kestä bensaa ja muita liuottimia pidemmän päälle vaan saattaa haurastua ja paukahtaa paineistettuna. Periaatteessa PET kestää hyvin kemikaaleja, mutta kannattaa testailla.
Limsapullo ei välttämättä kestä bensaa ja muita liuottimia pidemmän päälle vaan saattaa haurastua ja paukahtaa paineistettuna. Periaatteessa PET kestää hyvin kemikaaleja, mutta kannattaa testailla.
“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener
- James A. Michener
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Joo, polttoaineen kulutus on (suhteellisen) iso. Tosin vain 16 g/s mutta kyllähän se nopeasti hupenee.
Polttoaineena on 74% (paino) etanoli, eiköhän pullo tuota kestä.
Ekaa kertaa sain mitattua ainakin suurin piirtein hapen kulutuksen. Jotain 20 g/s tai varmaankin alle.
Ehkä sekoitussuhde on 1:1 niinkuin ajattelin sen olevan.
Polttoaineena on 74% (paino) etanoli, eiköhän pullo tuota kestä.
Ekaa kertaa sain mitattua ainakin suurin piirtein hapen kulutuksen. Jotain 20 g/s tai varmaankin alle.
Ehkä sekoitussuhde on 1:1 niinkuin ajattelin sen olevan.
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Onko kellään kokemusta ilokaasusta rakettimoottorin hapettimena?
Olen miettinyt kannattaisiko siirtyä kaasuhapesta ilokaasuun. Asia ei taida olla niin yksinkertainen kun ensin ajattelin.
Kaasuhapessa ei ole mitään vikaa paitsi raketissani kayttämäni säiliön paino: 1320 g josta happea taitaa olla 140 g. Aika huono suhde.
Ilokaasua käyttämällä saisin tuon suhteen paremmaksi. +20 C lämpötilassa tarvitaan silti 50 bar painetta kestävä tankki. Helppoa jos käytän 22 mm kupariputkea, se on nyt jo typpipaineistuksen tankkina ja hyvin kestää sen paineen.
Mutta ilokaasu on N2O eli siinä on turhaan typpeä, hapen määrä onkin pienempi eli saman työntövoiman saavuttaakseni tarvitsen sitä enemmän polttokammioon. Toisaalta jos pidän O/F suhteen samana kuin kaasuhapen käytössä niin liekin lämpötila on pienempi, voisin ehkä käyttää puhdasta alkoholia kompensoimaan työntövoiman menetystä. Nykymoottori kaasuhapella ei kestä puhdasta alkoholia, tai ainakaan se ei toimi paria sekuntia kauempaa.
Ja sitten on miettiminen miten ilokaasu tulee injektoriin: nesteenä vai kaasuna? Injektorin reiät täytyy mitoittaa eri tavalla eri olomuodoille.
Jos tankissa on 50 bar ja injektorissa haluan sen olevan vaikkapa 9 bar niin veikkaan että se tulee kaasuna.
Entäpä regulaattori tankin ja injektorin väliin? Netistä löydän joitakin joissa on valmiiksi säädetty ulostulopaine. Korkein paine minkä löysin on 8,6 bar, toivoisin vähän korkeampaa painetta. En tiedä toimivatko tavalliset regulaattorit ilokaasun kanssa kun ilokaasulla on kaksi eri olomuotoa.
Keksin että -45 C lämpotilassa ilokaasutankin paine on vain 8 bar, limsapullo kestää sen siis. Sitten tajusin että sittenhän menetän sen itsepaineistusominaisuuden. Olipa hieno idea hetken aikaa. Tai hetkinen - jos jäähdytän tankin ehkä -40 C lämpötilaan niin paine tankissa on 10 bar ja voisin jättää regulaattorin välistä pois. Lämpötilan säädöllä paineensäätö? Aika monimutkaista.
Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia ja kaikki tämä vain sen takia että raketti tulisi kevyemmäksi.
On niitä turhempiakin harrastuksia (kai)?
Olen miettinyt kannattaisiko siirtyä kaasuhapesta ilokaasuun. Asia ei taida olla niin yksinkertainen kun ensin ajattelin.
Kaasuhapessa ei ole mitään vikaa paitsi raketissani kayttämäni säiliön paino: 1320 g josta happea taitaa olla 140 g. Aika huono suhde.
Ilokaasua käyttämällä saisin tuon suhteen paremmaksi. +20 C lämpötilassa tarvitaan silti 50 bar painetta kestävä tankki. Helppoa jos käytän 22 mm kupariputkea, se on nyt jo typpipaineistuksen tankkina ja hyvin kestää sen paineen.
Mutta ilokaasu on N2O eli siinä on turhaan typpeä, hapen määrä onkin pienempi eli saman työntövoiman saavuttaakseni tarvitsen sitä enemmän polttokammioon. Toisaalta jos pidän O/F suhteen samana kuin kaasuhapen käytössä niin liekin lämpötila on pienempi, voisin ehkä käyttää puhdasta alkoholia kompensoimaan työntövoiman menetystä. Nykymoottori kaasuhapella ei kestä puhdasta alkoholia, tai ainakaan se ei toimi paria sekuntia kauempaa.
Ja sitten on miettiminen miten ilokaasu tulee injektoriin: nesteenä vai kaasuna? Injektorin reiät täytyy mitoittaa eri tavalla eri olomuodoille.
Jos tankissa on 50 bar ja injektorissa haluan sen olevan vaikkapa 9 bar niin veikkaan että se tulee kaasuna.
Entäpä regulaattori tankin ja injektorin väliin? Netistä löydän joitakin joissa on valmiiksi säädetty ulostulopaine. Korkein paine minkä löysin on 8,6 bar, toivoisin vähän korkeampaa painetta. En tiedä toimivatko tavalliset regulaattorit ilokaasun kanssa kun ilokaasulla on kaksi eri olomuotoa.
Keksin että -45 C lämpotilassa ilokaasutankin paine on vain 8 bar, limsapullo kestää sen siis. Sitten tajusin että sittenhän menetän sen itsepaineistusominaisuuden. Olipa hieno idea hetken aikaa. Tai hetkinen - jos jäähdytän tankin ehkä -40 C lämpötilaan niin paine tankissa on 10 bar ja voisin jättää regulaattorin välistä pois. Lämpötilan säädöllä paineensäätö? Aika monimutkaista.
Paljon kysymyksiä, vähän vastauksia ja kaikki tämä vain sen takia että raketti tulisi kevyemmäksi.
On niitä turhempiakin harrastuksia (kai)?
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Ilokaasusta on täällä runsaastikin kokemuksia. Seuramme isot hybridiraketit Haisunäätä ja Iso-Haisu käyttävät ilokaasua hapettimena. Ilokaasu kiehuu nopeasti ja paineistaa itse itsensä, mutta menee ainakin näissä raketeissa nesteenä palokammioon. Myöskään näissä ei ole mitään säätyvää venttiiliä ja käsittääkseni massavirta pysyy jokseenkin vakiona polton aikana. Sinäänsä ilokaasun kanssa voi käyttää normaaleja paineilmaosia, kunhan ne on speksattu hapelle sopiviksi.
“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener
- James A. Michener
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Joo hybridiraketti olisi "helpompi", mutta näköjään mun täytyy tehdä kaikki vaikeimman kautta. On mukava oppia miten asiat toimivat ja miten ongelmat ratkaistaan.
Ongelmasta puheenollen - rakettitestissä havaitsin että hapen syöttö polttokammioon estyy tai ainakin vähenee.
Käyttämässäni systeemissä on n. 0,5 mm reikä josta kaikki happikaasu pitäisi mennä läpi. Vaadittava määrä on n. 20 g/s. Pullon paine alussa on 105 bar. Käykö tässä niin että heti kun paine laskee liikaa niin happea ei enää virtaa tarvittava määrä ja seossuhde muuttuu liikaa ja liekki sammuu?
Osaako joku laskea yritänkö mahdotonta? Vastaavaa ongelmaa ei ole ollut testipenkissä, vastaavaa pientä reikää ei siinä ole.
Ongelmasta puheenollen - rakettitestissä havaitsin että hapen syöttö polttokammioon estyy tai ainakin vähenee.
Käyttämässäni systeemissä on n. 0,5 mm reikä josta kaikki happikaasu pitäisi mennä läpi. Vaadittava määrä on n. 20 g/s. Pullon paine alussa on 105 bar. Käykö tässä niin että heti kun paine laskee liikaa niin happea ei enää virtaa tarvittava määrä ja seossuhde muuttuu liikaa ja liekki sammuu?
Osaako joku laskea yritänkö mahdotonta? Vastaavaa ongelmaa ei ole ollut testipenkissä, vastaavaa pientä reikää ei siinä ole.
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Ilokaasu on hyvä ajatus, jos haluaa lentokelpoisen moottorin. Se toimitetaan nesteenä (oikeastaan eräänlainen hyperkriittinen liuos). Höyrynpainekäyrä on jyrkänlainen eli lämpötila vaikuttaa paljon paineeseen. Jutun juju on siinä, että vaikka ilokaasu sisältääkin typpeä, siinä on silti riittävästi happea moottorin toimintaan: Laske hapen paino kaasusäiliössä ja sitten taas ilokaasussa; nesteessä jonka ominaispaino on yli 1.
Tämä vertaantuu hieman siihen, miksi suuret nestemoottorit useimmiten toteutetaan nesteillä (LOX ja poltettava aine) eikä kaasuhapella.
Itsepaineistava hapetin säästää laitteiston yksinkertaisuudessa. Vain poltettava neste, kuten alkoholi, tarvitsee enää paineistaa.
Polttokammion paine on yleisesti se, mistä moottorin suunnittelu aloitetaan. Suurempi paine on tietysti parempi jos halutaan kunnolla työntövoimaa. Huoneenlämmössä N2O:n paine on noin 50 bar, joten laitteiston täytyy olla sen mukaisesti mitoitettu, varosyistä.
Kannattaa tutustua kaupalliseen laitteistoon ensin. Ne ovat pitkälle mietittyjä ja toimivia: http://www.hypertekhybrids.com/mainpage.html
Haisunäädissä käytettiin Hypertekin moottoreita. Koot ovat I-M. Niihin saa erikokoisia alumiinisia painesäiliöitä, alkaen 300 cm3. Ne ovat ilmeisestikin parempia kuin kupariputkesta tehdyt, muutenhan Hypertek'kin valmistaisi ne kuparista... Säiliöissä on kierrekiinnitys.
Mitään regulaattoreita ei Hypertekin systeemiin kuulu. Hypertekin moottoreihin on saatavissa eri kokoisia injektoreja, viittaan valmistajan sivustoille. Injektorit on mitoitettu Hypertekin moottoreille, jotka polttavat tiettyä muoviseosta. Injektori on yksinkertainen, lukitusruuvin näköinen, jossa on reikä keskellä. reikien koot tuumina .076, .098, .125, ja.172. Mikä injektorin oikea koko olisi esim. alkoholia poltettaessa, ei ole suoraan tiedossani.
Hypertekin lähetyslaite on sikäli konstikkaampi, että moottori käynnistetään hapella. Tämäkin valkenee valmistajan runsaasta materiaalista.
Muitakin valmistajia on. Minikokoisia on tehty ilokaasuampullien (á 8 g) ympärille. Suuremmat riittävät tunnetusti lähiavaruuden lentoihin.
Tämä vertaantuu hieman siihen, miksi suuret nestemoottorit useimmiten toteutetaan nesteillä (LOX ja poltettava aine) eikä kaasuhapella.
Itsepaineistava hapetin säästää laitteiston yksinkertaisuudessa. Vain poltettava neste, kuten alkoholi, tarvitsee enää paineistaa.
Polttokammion paine on yleisesti se, mistä moottorin suunnittelu aloitetaan. Suurempi paine on tietysti parempi jos halutaan kunnolla työntövoimaa. Huoneenlämmössä N2O:n paine on noin 50 bar, joten laitteiston täytyy olla sen mukaisesti mitoitettu, varosyistä.
Kannattaa tutustua kaupalliseen laitteistoon ensin. Ne ovat pitkälle mietittyjä ja toimivia: http://www.hypertekhybrids.com/mainpage.html
Haisunäädissä käytettiin Hypertekin moottoreita. Koot ovat I-M. Niihin saa erikokoisia alumiinisia painesäiliöitä, alkaen 300 cm3. Ne ovat ilmeisestikin parempia kuin kupariputkesta tehdyt, muutenhan Hypertek'kin valmistaisi ne kuparista... Säiliöissä on kierrekiinnitys.
Mitään regulaattoreita ei Hypertekin systeemiin kuulu. Hypertekin moottoreihin on saatavissa eri kokoisia injektoreja, viittaan valmistajan sivustoille. Injektorit on mitoitettu Hypertekin moottoreille, jotka polttavat tiettyä muoviseosta. Injektori on yksinkertainen, lukitusruuvin näköinen, jossa on reikä keskellä. reikien koot tuumina .076, .098, .125, ja.172. Mikä injektorin oikea koko olisi esim. alkoholia poltettaessa, ei ole suoraan tiedossani.
Hypertekin lähetyslaite on sikäli konstikkaampi, että moottori käynnistetään hapella. Tämäkin valkenee valmistajan runsaasta materiaalista.
Muitakin valmistajia on. Minikokoisia on tehty ilokaasuampullien (á 8 g) ympärille. Suuremmat riittävät tunnetusti lähiavaruuden lentoihin.
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Epäilin tosiaan että TAXI-raketissa hapen virtaus ei vaan ole tarpeeksi suuri. Pullon ja painesäätimen välissä on adapteri ja siellä millin halkaisijaltaan oleva reikä. Porasin pari reikää lisää jotta happi virtaisi paremmin ja sitten kokeilin oliko vaikutusta. Ei ollut.
Mutta videossa näkyy mielestäni selvästi että aluksi kaikki on ok ja sitten kun kolmen sekunnin kuluttua paine happipullossa oli vähän laskenut niin syöttöpaine ei vaan riittänyt. Katsokaapa videosta 0:50 eteenpäin. Luulin että liekki loppui kokonaan mutta eipä loppunutkaan. Se sinnittelee vaikka O/F suhde on pielessä ja lopussa kun tulee viimeiset tipat polttoainetta moottoriin niin seossuhde on hetken kunnossa ja liekki on parempi.
Kai tästä voi päätellä että tällä systeemillä pidempää ajoa en voi saada. Joko paineensäädin ei pysty syöttämään tarpeeksi happea moottoriin tai pullon jousiventtiilistä ei pysty tulemaan nopeammin happea. Tätä paineensäädintä en ole käyttänyt testipenkissä, normaalilla pullosäätimellä kaikki on mennyt hienosti - ja myös isommalla happipullolla.
Ongelma siis ratkeaa sillä että käytän sitä normaalia paineensäädintä ja isompaa pulloa - ja raketille tulee massaa lisää 15 kiloa. Ei kiitos.
Video täällä:
https://www.youtube.com/watch?v=YH6u_KOr1iM
Mutta videossa näkyy mielestäni selvästi että aluksi kaikki on ok ja sitten kun kolmen sekunnin kuluttua paine happipullossa oli vähän laskenut niin syöttöpaine ei vaan riittänyt. Katsokaapa videosta 0:50 eteenpäin. Luulin että liekki loppui kokonaan mutta eipä loppunutkaan. Se sinnittelee vaikka O/F suhde on pielessä ja lopussa kun tulee viimeiset tipat polttoainetta moottoriin niin seossuhde on hetken kunnossa ja liekki on parempi.
Kai tästä voi päätellä että tällä systeemillä pidempää ajoa en voi saada. Joko paineensäädin ei pysty syöttämään tarpeeksi happea moottoriin tai pullon jousiventtiilistä ei pysty tulemaan nopeammin happea. Tätä paineensäädintä en ole käyttänyt testipenkissä, normaalilla pullosäätimellä kaikki on mennyt hienosti - ja myös isommalla happipullolla.
Ongelma siis ratkeaa sillä että käytän sitä normaalia paineensäädintä ja isompaa pulloa - ja raketille tulee massaa lisää 15 kiloa. Ei kiitos.
Video täällä:
https://www.youtube.com/watch?v=YH6u_KOr1iM
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Tänään ajoin typpikaasua raketin happipaineenalentimen kautta ja tarkkailin mitä paineen muutos aiheuttaa. 50 bar paineeella tuli kunnon puhuria moottorista ulos mutta kun laskin sitä niin puhurin voimakkuus laski. Paineensäädin ei siis pysty pitämään suurta kaasun virtausta vakiona.
Pahus.
Pahus.
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Jos päädyn ilokaasurakettiin ja haluan edelleen pitää alkoholin polttoaineena niin onko mahdollista käyttää ilokaasun paineistavaa ominaisuutta samalla paineistamaan polttoainetankin? Kuulostaa kyllä aika pahalta, hapetin ja polttoaine samassa tilassa. Mutta eihän ilokaasun happi reagoi polttoaineen kanssa ennen kuin yhdiste on hajonnut typeksi ja hapeksi. Ja sehän tapahtuu vasta polttokammiossa lämmön avulla.
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Houkutteleva ajatus sinänsä. Systeemi olisi monimutkaisempi kuin pelkkä paineistava neste polttoainenesteen (alkoholin) päällä: Ilokaasu liukenee ainakin veteen ja alkoholiin. Kaasuna se on ilmaa raskaampaa, mutta nesteen ominaispainoksi mainitaan eri lähteissä 0,9...1,2. Omp on sekin lämpötilasta riippuvainen. Pointtini omp:n suhteen on, ettei ole itsestään selvää, sekoittuisiko nestemäinen ilokaasu etyylialkoholi-vesiliuokseen painavamman nesteen valuessa. Tapahtuisiko jotain kemiallista reatiotakin, en osaa sanoa, koska en ole asiaan perehtynyt kemisti.
Ilokaasun höyrynpaine on huoneenlämmössä noin 50 bar, eli se alkaisi kyllä heti puskea polttoainetta tai polttoaine/ilokaasuseosta tällä paineella.
Ilokaasu voi hajota tietyissä olosuhteissa, varoitetaan. Dekomposoituminen on exoterminen, eli lämpöä tuottava reaktio ja voi kerran alettuaan jatkua itsestään.
Mielikuvaani aiheesta värittää seuraava: Turvaohjeissa varoitetaan kontaktista rasvan tai muiden palavien aineiden kanssa. Tästä syystä ilokaasuputkistolle tulee ennen käyttöönottoa tehdä ns. happipesu, jossa ensin alkoholilla ja sitten tislatulla vedellä huuhtelemalla ja lopuksi paineilmalla poistetaan rasva. Tämän tein Haisujen lähetyslaitteen putkille ja venttiileille ja testasin lopuksi vielä hapella, kuumeneeko jokin jossakin. Näin siksi, että mutkissa ja kaventumissa voi nopeasti virtaavan kaasun 'isku' virtauksen törmätessä johonkin esteeseen olla riskitekijä syntyvän iskuenergian vuoksi. Jos virtaava neste koostuu polttoaineesta ja siihen sekoittuneesta hapettimesta, tulee kyllä mieleen ajatus mahdollisuudesta itsesytytykseenkin.
Nuo putkistojutut ovat toki osin eri asia kuin toimiva rakettimoottori, mutta mielestäni ne antavat silti ajattelmisen aihetta.
Löytäisikö kuuluisa hakukone tästä lisää? Omien vajavaisten tietojeni pohjalta en uskaltaisi käyttää ilokaasua alkoholin ponnekaasuna. Olisi mukava kuulla, onko joku silti sellaisessa onnistunut.
Ilokaasun höyrynpaine on huoneenlämmössä noin 50 bar, eli se alkaisi kyllä heti puskea polttoainetta tai polttoaine/ilokaasuseosta tällä paineella.
Ilokaasu voi hajota tietyissä olosuhteissa, varoitetaan. Dekomposoituminen on exoterminen, eli lämpöä tuottava reaktio ja voi kerran alettuaan jatkua itsestään.
Mielikuvaani aiheesta värittää seuraava: Turvaohjeissa varoitetaan kontaktista rasvan tai muiden palavien aineiden kanssa. Tästä syystä ilokaasuputkistolle tulee ennen käyttöönottoa tehdä ns. happipesu, jossa ensin alkoholilla ja sitten tislatulla vedellä huuhtelemalla ja lopuksi paineilmalla poistetaan rasva. Tämän tein Haisujen lähetyslaitteen putkille ja venttiileille ja testasin lopuksi vielä hapella, kuumeneeko jokin jossakin. Näin siksi, että mutkissa ja kaventumissa voi nopeasti virtaavan kaasun 'isku' virtauksen törmätessä johonkin esteeseen olla riskitekijä syntyvän iskuenergian vuoksi. Jos virtaava neste koostuu polttoaineesta ja siihen sekoittuneesta hapettimesta, tulee kyllä mieleen ajatus mahdollisuudesta itsesytytykseenkin.
Nuo putkistojutut ovat toki osin eri asia kuin toimiva rakettimoottori, mutta mielestäni ne antavat silti ajattelmisen aihetta.
Löytäisikö kuuluisa hakukone tästä lisää? Omien vajavaisten tietojeni pohjalta en uskaltaisi käyttää ilokaasua alkoholin ponnekaasuna. Olisi mukava kuulla, onko joku silti sellaisessa onnistunut.
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Olen yökyöpeli ja asia alkoi painaa. Tällainen löytyi helposti: https://en.wikipedia.org/wiki/Nitrous_oxide_fuel_blend
Jos monopropellanttikäyttöä mainituilla seoksilla on kokeiltu, niin varmasti 'etsivä löytää' enemmänkin artikkeleita. Menestystä!
Jos monopropellanttikäyttöä mainituilla seoksilla on kokeiltu, niin varmasti 'etsivä löytää' enemmänkin artikkeleita. Menestystä!
Re: Omatekoinen rakettimoottori
Unohdin että ilokaasu liukenee veteen ja alkoholiin. Tosin ehtiikö liueta? Ajattelin sellaista systeemiä missä ilokaasu (ei neste) venttiilin aukaisun yhteydessä paineistaa polttoainetankin. Jos haluan 10 sekunnin ajon niin ehtiikö liueta siinä ajassa mitenkään? En tiedä.
Tällä systeemillä ei tarvitsisi erillistä typpisäiliötä paineistamaan polttoaine, raketti ei painaisi niin paljon. Ja paineet pysyisivät samalla tasolla polttoaine- ja ilokaasusyötöllä - voisin suunnitella moottorin ehkä 40 bar kammiopaineelle.
En siis suunnittele monopropellanttirakettia.
Kunhan mietin jatkosuunnitelmia. Onpahan talvi aikaa.
Tällä systeemillä ei tarvitsisi erillistä typpisäiliötä paineistamaan polttoaine, raketti ei painaisi niin paljon. Ja paineet pysyisivät samalla tasolla polttoaine- ja ilokaasusyötöllä - voisin suunnitella moottorin ehkä 40 bar kammiopaineelle.
En siis suunnittele monopropellanttirakettia.
Kunhan mietin jatkosuunnitelmia. Onpahan talvi aikaa.