Pääsi loppumaan Klimalta ostettu oivallinen kevlar-lanka, ja päätin kokeilla Motonetin kalastustarviketta - Wataya kevlar-alnka (kyllä, alnka) 80 Lb, 36 Kg, 10m. Kuva on vähän epätarkka, koska ennen seuraavan ottoa lanka paloi sormille...
https://goo.gl/photos/cXSD6uadKFyoyYu89
Kaikki "kevlar" ei kestä tulta...
Re: Kaikki "kevlar" ei kestä tulta...
Tällainen perustestaus on arvokasta työtä. Siitä kehut ja kiitokset!
Testaus pitäisi tehdä avauspanosta käyttäen, siihen seuraava viittaa. Avoliekillä on odotettavissa toisenlaisia tuloksia.
Mielenkiintoista olisi testata tulenkestävinä markkinoituja kankaitakin, siis niitä avauspanoksen ja varjon väliin tulevia. Nomex-kankaiden lisäksi myös joitakin muita 'tulenkestäviä kankaita on saatavilla. mutta en tiedä ovatko sitä aidosti kemiallisen rakenteensa puolesta, vaiko kyllästeellä käsiteltyjä. Monet kyllästeet ovat vesiliukoisia, eli sade tai pesu heikentävt ominaisuuksia.
Raketin avauspanoksen liekki on varsin lyhytkestoinen, joten jokin materiaali voi kestää sen, vaikka pitkäkestoisemmassa avoliekissä syttyisikin tuleen. Kevlarin kaltaiset kertamuovit eivät varsinaisesti sula, vaan degradoituvat korkeassa lämmössä. Technora ja Kevlar syttyvät avoliekissä tuleen, joka etenee kuitua pitkin. Vectran sitävastoin on itsesammuva. Se kestää hetkellisen kosketuksen yli 900 C liekkiin
Materiaali voi olla kemiallisen rakenteensa takia olla itsessään tulenkestävää ('fire resistant'), tai sitä voidaan käsitellä eri kemikaaleilla ('fire retardants').
Kevlar (TM) on eräs aramidikuitu, jota käytetään eniten sen mekaanisen lujuuden takia.Silti Kevlaristakin on raksuyhteyksissä kirjoiteltu, että se on 'tulenkestävää'.
Nomex (TM) on sekin aramidikuitu, mutta siis eri tyyppinen kuin Kevlar. Sitä valmistaja markkinoi 'fire resistant' -määreellä.
Muita tavaramerkkejä tällaisista kertamuoveista ovat Technora, Vectran ja KevlarAP. (Onkohan kaikki 'Kevlar' -nimellä markkinoitu materiaali oikeasti DuPontin valmistamaa?)
Nomex-taikka Vectran-naru olisi kiva löytö. Täytyykin tässä testailla omia Kevlar-naruja. Ongelmakseni tulee se, ettei niistä ole enää tietoja hankintapaikasta, valmistajasta puhumattakaan. Palomiesten käyttämät materiaalit ovat varmasti niin kestäviä, kuin tarvitaankin.
Lisäys: Klima markkinoi "feuerbeständige Kevlarschnur"; voikohan kevlarnarua lisäksi kyllästääkin? Oikeasti olen ssitä mieltä, että kannattaa testata näitäkin kamoja!
Testaus pitäisi tehdä avauspanosta käyttäen, siihen seuraava viittaa. Avoliekillä on odotettavissa toisenlaisia tuloksia.
Mielenkiintoista olisi testata tulenkestävinä markkinoituja kankaitakin, siis niitä avauspanoksen ja varjon väliin tulevia. Nomex-kankaiden lisäksi myös joitakin muita 'tulenkestäviä kankaita on saatavilla. mutta en tiedä ovatko sitä aidosti kemiallisen rakenteensa puolesta, vaiko kyllästeellä käsiteltyjä. Monet kyllästeet ovat vesiliukoisia, eli sade tai pesu heikentävt ominaisuuksia.
Raketin avauspanoksen liekki on varsin lyhytkestoinen, joten jokin materiaali voi kestää sen, vaikka pitkäkestoisemmassa avoliekissä syttyisikin tuleen. Kevlarin kaltaiset kertamuovit eivät varsinaisesti sula, vaan degradoituvat korkeassa lämmössä. Technora ja Kevlar syttyvät avoliekissä tuleen, joka etenee kuitua pitkin. Vectran sitävastoin on itsesammuva. Se kestää hetkellisen kosketuksen yli 900 C liekkiin
Materiaali voi olla kemiallisen rakenteensa takia olla itsessään tulenkestävää ('fire resistant'), tai sitä voidaan käsitellä eri kemikaaleilla ('fire retardants').
Kevlar (TM) on eräs aramidikuitu, jota käytetään eniten sen mekaanisen lujuuden takia.Silti Kevlaristakin on raksuyhteyksissä kirjoiteltu, että se on 'tulenkestävää'.
Nomex (TM) on sekin aramidikuitu, mutta siis eri tyyppinen kuin Kevlar. Sitä valmistaja markkinoi 'fire resistant' -määreellä.
Muita tavaramerkkejä tällaisista kertamuoveista ovat Technora, Vectran ja KevlarAP. (Onkohan kaikki 'Kevlar' -nimellä markkinoitu materiaali oikeasti DuPontin valmistamaa?)
Nomex-taikka Vectran-naru olisi kiva löytö. Täytyykin tässä testailla omia Kevlar-naruja. Ongelmakseni tulee se, ettei niistä ole enää tietoja hankintapaikasta, valmistajasta puhumattakaan. Palomiesten käyttämät materiaalit ovat varmasti niin kestäviä, kuin tarvitaankin.
Lisäys: Klima markkinoi "feuerbeständige Kevlarschnur"; voikohan kevlarnarua lisäksi kyllästääkin? Oikeasti olen ssitä mieltä, että kannattaa testata näitäkin kamoja!
Re: Kaikki "kevlar" ei kestä tulta...
Moi,
tuo perukemateriaali palaa aivan välittömästi poikki esim. kynttilän liekin yli vietäessä. Kliman lanka puolestaan vaatii aika pitkän kärvennyksen, useita sekunteja liekissä. Kuumennuksen aikana se myös kestää vetoa. Se ei myöskään syty palamaan. Se muuten vaikuttaa jollain aineella käsitellyltä, se on jäykkää ja jotain siitä selvästi liekissä haihtuu.
Olen tässä viime aikoina ruvennut tekemään raketteihin väliseiniä, jolloin sen paremmin mitään välitulppia pehmolelupumpulista tai lasivillasta tms. ei tarvita. Silloin myöskään narujen ominaisuuksilla ei ole juuri merkitystä. Kaikkein ohuimmissa raketeissa ei välttämättä toimi, mutta kokeillaan sitäkin lähitulevaisuudessa vähän pidemmällä runkoputkella. Edesmenneessä 40 mm runkoputkella varustetussa raketissani (se entinen kolmen klusteri yhdelle moottorille modattuna, jos joku sattuu tapauksen tuntemaan) laskuvarjoon ei tullut väliseinäsysteemillä yhtään reikää, sen sijaan pumpulivälitulppaa käyttäessä kyllä. Kliman nomex-kangaslapun kanssa vältyttiin varjovahingoilta, kunhan se oli huolella kääritty varjon ympärille, ettei jossain nurkassa ollut paljasta pintaa kohti moottoreita. Tämän testin arvoa hieman heikentää se, että väliseinäsysteemissä avauspanoksia oli vain yksi, muissa kolme.
Mika
tuo perukemateriaali palaa aivan välittömästi poikki esim. kynttilän liekin yli vietäessä. Kliman lanka puolestaan vaatii aika pitkän kärvennyksen, useita sekunteja liekissä. Kuumennuksen aikana se myös kestää vetoa. Se ei myöskään syty palamaan. Se muuten vaikuttaa jollain aineella käsitellyltä, se on jäykkää ja jotain siitä selvästi liekissä haihtuu.
Olen tässä viime aikoina ruvennut tekemään raketteihin väliseiniä, jolloin sen paremmin mitään välitulppia pehmolelupumpulista tai lasivillasta tms. ei tarvita. Silloin myöskään narujen ominaisuuksilla ei ole juuri merkitystä. Kaikkein ohuimmissa raketeissa ei välttämättä toimi, mutta kokeillaan sitäkin lähitulevaisuudessa vähän pidemmällä runkoputkella. Edesmenneessä 40 mm runkoputkella varustetussa raketissani (se entinen kolmen klusteri yhdelle moottorille modattuna, jos joku sattuu tapauksen tuntemaan) laskuvarjoon ei tullut väliseinäsysteemillä yhtään reikää, sen sijaan pumpulivälitulppaa käyttäessä kyllä. Kliman nomex-kangaslapun kanssa vältyttiin varjovahingoilta, kunhan se oli huolella kääritty varjon ympärille, ettei jossain nurkassa ollut paljasta pintaa kohti moottoreita. Tämän testin arvoa hieman heikentää se, että väliseinäsysteemissä avauspanoksia oli vain yksi, muissa kolme.
Mika
Re: Kaikki "kevlar" ei kestä tulta...
Innostuinpa kärventämään muutamaa kevlarina pitämääni nauhaa ja lankaa, sekä oletetusti tulenkestävää kangasta. Tiedossa oli se ongelma, ettei ostopaikoista ollut merkintöjä.
Järjestely: Pieneen nestekaasutohoon tuli ja sitten testattava materiaali muutaman kerran liekistä läpi. Lopuksi liekkiin pitkäksi aikaa ja katselin, syttyykö.
Kaksi nauhaa ja yksi naru olivat OK; eivät syttyneet missään vaiheessa. Yksi nauha ja yksi (punainen!) naru syttyivät vasta pitkään liekissä ollessaan ja jatkoivat palamista.
Kangas käyristeli sitä liekin läpi huiskittaessa ja pitkällä altistuksella syttyi ja paloi rauhallisesti.
Epätieteellistä, ei edes videota
-Uusin kokeen ja videoin vasta materiaalilla, josta on käytettävissä tiedot.
Johtopäätökseni on, että itsekunkin kannattaa etukäteen testata narut, nauhat ja kankaat, joita aikoo sijoittaa avauspanoksen liekkiin. Kuten Mika jo totesi; mäntä tai Nomex-kankainen varjon suojus poistanevat syttymisriskin.
Järjestely: Pieneen nestekaasutohoon tuli ja sitten testattava materiaali muutaman kerran liekistä läpi. Lopuksi liekkiin pitkäksi aikaa ja katselin, syttyykö.
Kaksi nauhaa ja yksi naru olivat OK; eivät syttyneet missään vaiheessa. Yksi nauha ja yksi (punainen!) naru syttyivät vasta pitkään liekissä ollessaan ja jatkoivat palamista.
Kangas käyristeli sitä liekin läpi huiskittaessa ja pitkällä altistuksella syttyi ja paloi rauhallisesti.
Epätieteellistä, ei edes videota
-Uusin kokeen ja videoin vasta materiaalilla, josta on käytettävissä tiedot. Johtopäätökseni on, että itsekunkin kannattaa etukäteen testata narut, nauhat ja kankaat, joita aikoo sijoittaa avauspanoksen liekkiin. Kuten Mika jo totesi; mäntä tai Nomex-kankainen varjon suojus poistanevat syttymisriskin.
Re: Kaikki "kevlar" ei kestä tulta...
Onko sulla tai muistatko millainen se pakkaus on, vaikka myyntipaikka jäikin epäselväksi?
Kaksi kalavehjekaupan materiaalia lisää testattu. Optima Kevlar Steel 20 kg, jota kehtaan kehua aika hyväksi haukiperukemateriaaliksi. Siinä on kevlar päällä ja hyvin ohut teräsvaijeri sisällä. Kynttilän liekissä jokin haihtuva aine pintakerroksesta syttyy, mutta vetolujuus säilyy useita sekunteja. Toinen on Fortress Predator 25 kg. Siinä jokin monikuitusiima on teräspunoksen sisällä. Samat efektit, ehkä jopa hieman pidempi liekinkesto. Jälkimmäinen kuitenkin etenkin hieman kuluneena on karheaa ja kuluttaa muita materiaaleja joiden kanssa se on kosketuksissa. Luulenpa, että silti kokeilen sitä seuraavaksi paukun kanssa, nopea leimahdus ei välttämättä ehdi lämmittämään teräspunosta niin paljoa että sisälanka edes vahingoittuisi. Sitä on pakkauksesta päätellen saatavissa aina 45 kg vetolujuuteen asti.
Nämä kokeilut juontavat siitä, että tuo kynttilätestissä ja tähän asti kaikissa muissa raketeissa erinomainen Kliman lanka paloi muutamien lentojen jälkeen poikki Apollo-pelastusrakettimallissani. Vika oli kyllä käyttäjän, ei tuotteen. Jos pistetään neljä moottoria osoittamaan avauspaukkunsa samaan pisteeseen ja kiinnitetään juuri siihen kohtaan silmukkaruuviin kevlar-lanka, niin eipä voi paljon syyttää jos kärähtää. Eräänlaisesta kokeilusta siinäkin oli kyse, ja todentotta hyväkin Kevlar-lanka palaa/sulaa ennen kuin pahviputki jonka sisällä koko systeemi on vahingoittuu millään näkyvällä tavalla.
Mika
Kaksi kalavehjekaupan materiaalia lisää testattu. Optima Kevlar Steel 20 kg, jota kehtaan kehua aika hyväksi haukiperukemateriaaliksi. Siinä on kevlar päällä ja hyvin ohut teräsvaijeri sisällä. Kynttilän liekissä jokin haihtuva aine pintakerroksesta syttyy, mutta vetolujuus säilyy useita sekunteja. Toinen on Fortress Predator 25 kg. Siinä jokin monikuitusiima on teräspunoksen sisällä. Samat efektit, ehkä jopa hieman pidempi liekinkesto. Jälkimmäinen kuitenkin etenkin hieman kuluneena on karheaa ja kuluttaa muita materiaaleja joiden kanssa se on kosketuksissa. Luulenpa, että silti kokeilen sitä seuraavaksi paukun kanssa, nopea leimahdus ei välttämättä ehdi lämmittämään teräspunosta niin paljoa että sisälanka edes vahingoittuisi. Sitä on pakkauksesta päätellen saatavissa aina 45 kg vetolujuuteen asti.
Nämä kokeilut juontavat siitä, että tuo kynttilätestissä ja tähän asti kaikissa muissa raketeissa erinomainen Kliman lanka paloi muutamien lentojen jälkeen poikki Apollo-pelastusrakettimallissani. Vika oli kyllä käyttäjän, ei tuotteen. Jos pistetään neljä moottoria osoittamaan avauspaukkunsa samaan pisteeseen ja kiinnitetään juuri siihen kohtaan silmukkaruuviin kevlar-lanka, niin eipä voi paljon syyttää jos kärähtää. Eräänlaisesta kokeilusta siinäkin oli kyse, ja todentotta hyväkin Kevlar-lanka palaa/sulaa ennen kuin pahviputki jonka sisällä koko systeemi on vahingoittuu millään näkyvällä tavalla.
Mika
Re: Kaikki "kevlar" ei kestä tulta...
Se lanka oli pakattu läpinäkyvään muovipussiin, jossa ei ollut mitään merkintöjä. Tuon loput huomiseen raketti-iltaan.
Aikaa sitten testasin pariakin mäntämekanismilla avautuvaa rakettia. Tällöin liekki ei päässyt suoraan kosketukseen liinan kanssa. Raketeista tuli vain melko painavia ja hieman monimutkaisiakin minun makuuni.
Olen myös, normaalin avausmekanismien yhteydessä, suojannut tulenkestävällä sukalla yhdysliinan alaosan. Se ainakin toimi odotetusti.
-Edellä peräänkuulutin Nomex-lankaa. Näistä materiaaleista onkin jo aiemminkin kirjoiteltu: http://pollux.ayy.fi/rakettiforum/viewt ... f=18&t=479
Aikaa sitten testasin pariakin mäntämekanismilla avautuvaa rakettia. Tällöin liekki ei päässyt suoraan kosketukseen liinan kanssa. Raketeista tuli vain melko painavia ja hieman monimutkaisiakin minun makuuni.
Olen myös, normaalin avausmekanismien yhteydessä, suojannut tulenkestävällä sukalla yhdysliinan alaosan. Se ainakin toimi odotetusti.
-Edellä peräänkuulutin Nomex-lankaa. Näistä materiaaleista onkin jo aiemminkin kirjoiteltu: http://pollux.ayy.fi/rakettiforum/viewt ... f=18&t=479
Re: Kaikki "kevlar" ei kestä tulta...
Kiitokset langasta! Saadaan seuraavan AL:n rakenteluartikkelin yksinkertaisempi raketti toimivaksi, kun on taatusti toimivaa lankaa.
Ne väliseinät joista kirjoitin ovat paljon mäntäsysteemiä yksinkertaisempia. Mitään liikkuvia osia ei tarvita. Riittää sellainen väliseinäsysteemi, joka päästää kaasut läpi mutta kipinöille tehdään mutka matkaan. Kaksi peräkkäistä levyä, joissa on aukko eri kohdissa, riittää jos raketin halkaisija on sen verran iso, että riittävän kokoiset aukot saadaan riittävän eri kohtiin. Hieman kehittyneempiin systeemeihin voi tehdä jopa 180 asteen käännöksiä kaasuvirtaukselle aika kevein konstein. Esim. kaksi väliseinää, joissa kummassakin on seinien väliseen tilaan ulottuva putki. Putkien pituus on sellainen, että niiden päät menevät toistensa ohi mutta eivät aivan seuraavaan seinään asti. Esim. täältä löytyy esimerkkikuva: http://www.modelkits.com/model-kit/mode ... thods.html. Itse kehittelin sellaisen, jossa moottoripukki/sisäputki ulottuu sopivan pitkälle ylöspäin ja sen moottorin etupuolinen osa on rei'itetty sivuille päin. Putki on suljettu etupäästään väliseinällä, jossa puolestaan on reikiä sisäputken ulkopuolisen tilan ja raketin etuosan välillä. Kaasuille tulee silloin kaksi 90 asteen käännöstä, jotka riittävät hyvin estämään kipinöiden pääsyn varjolle. Tämä oli se systeemi, joka suojasi varjon käytännössä paremmin kuin "pumpuli" tai nomex-kangas. Massaa ei kovin paljoa tule, koska moottoripukki pitää jollain liittää runkoputkeen joka tapauksessa, eli väliseiniä ei ole sen enempää kuin tavallisestikaan (ellei välille yksi vuotoa estämään, jos klipsi vaatii aukon takimmaiseen), moottoripukin pituus vähän kasvaa mutta sekin on täynnä reikiä.
Mika
Ne väliseinät joista kirjoitin ovat paljon mäntäsysteemiä yksinkertaisempia. Mitään liikkuvia osia ei tarvita. Riittää sellainen väliseinäsysteemi, joka päästää kaasut läpi mutta kipinöille tehdään mutka matkaan. Kaksi peräkkäistä levyä, joissa on aukko eri kohdissa, riittää jos raketin halkaisija on sen verran iso, että riittävän kokoiset aukot saadaan riittävän eri kohtiin. Hieman kehittyneempiin systeemeihin voi tehdä jopa 180 asteen käännöksiä kaasuvirtaukselle aika kevein konstein. Esim. kaksi väliseinää, joissa kummassakin on seinien väliseen tilaan ulottuva putki. Putkien pituus on sellainen, että niiden päät menevät toistensa ohi mutta eivät aivan seuraavaan seinään asti. Esim. täältä löytyy esimerkkikuva: http://www.modelkits.com/model-kit/mode ... thods.html. Itse kehittelin sellaisen, jossa moottoripukki/sisäputki ulottuu sopivan pitkälle ylöspäin ja sen moottorin etupuolinen osa on rei'itetty sivuille päin. Putki on suljettu etupäästään väliseinällä, jossa puolestaan on reikiä sisäputken ulkopuolisen tilan ja raketin etuosan välillä. Kaasuille tulee silloin kaksi 90 asteen käännöstä, jotka riittävät hyvin estämään kipinöiden pääsyn varjolle. Tämä oli se systeemi, joka suojasi varjon käytännössä paremmin kuin "pumpuli" tai nomex-kangas. Massaa ei kovin paljoa tule, koska moottoripukki pitää jollain liittää runkoputkeen joka tapauksessa, eli väliseiniä ei ole sen enempää kuin tavallisestikaan (ellei välille yksi vuotoa estämään, jos klipsi vaatii aukon takimmaiseen), moottoripukin pituus vähän kasvaa mutta sekin on täynnä reikiä.
Mika
Re: Kaikki "kevlar" ei kestä tulta...
Pikainen update väliseinätesteistä... Sisähalkaisijaltaan n. 34-milliseen putkeen tein kaksi seinämää vanerista, molemmissa suunnilleen moottorin halkaisijaa vastaava kolo reunassa ja asetettu 180 astetta toisiinsa nähden. Ilman mitään suojamateriaaleja tai tulppia valkoiseen ripstop-varjoon ei tullut muuta kuin hieman harmaata savujäämää n. 1x10 cm alueelle, joka ei ole edes tiukasti kiinni varjon pinnassa. Ohuet vaneriseinät eivät edes paina juuri mitään, joten taitaa tulla vakiovaruste kaikkiin ihan minimikokoa paksumpiin raketteihin. Taidanpa testata ohuessakin.
Mika
Mika