Vesiraketit
Hieno tuo Gumby's Space Adventure
Oottakaaha ens kesää... Suunnitteilla vähän isompi raketti. Sitte vois panostaa ihan tosissaan siihen videoon.
Saatan tehä muuten sellaset nettisivut, joille laitan aina uusimmat rakettivideot ja muut testit. Täytyyhän avaruushallinnolla aina omat nettisivut olla

Oottakaaha ens kesää... Suunnitteilla vähän isompi raketti. Sitte vois panostaa ihan tosissaan siihen videoon.
Saatan tehä muuten sellaset nettisivut, joille laitan aina uusimmat rakettivideot ja muut testit. Täytyyhän avaruushallinnolla aina omat nettisivut olla

-Mate-
Tuossa olisi pari toissakesäistä videota:
http://kotisivu.mtv3.fi/orthros/Raketti1.WMV
http://kotisivu.mtv3.fi/orthros/Raketti2.WMV
Raketti ei käynyt kovinkaan korkealla, mutta kyllä noista nyt jotain maisemia näkee.
http://kotisivu.mtv3.fi/orthros/Raketti1.WMV
http://kotisivu.mtv3.fi/orthros/Raketti2.WMV
Raketti ei käynyt kovinkaan korkealla, mutta kyllä noista nyt jotain maisemia näkee.
Itse raketti on tehty kahdesta 1,5 litran limsapullosta ja kamera on sen nokassa 0,5 litran pullosta tehdyssä "kapselissa". Kameran virkaa toimitti Aiptekin Pencam. Painetta taisi olla jotain 7,5 bar ja laskuvarjo sijaitsi tuon kamerakapselin päällä.
Tuossa käytettiin sellaista läppäsysteemiä varjon aukaisemiseen, se toimi hyvin mutta vähensi nousukorkeutta jonkinverran. Uskoisin, että nykyisellä varjosysteemillä tuon kameraraketin voisi saada vielä hivenen korkeammalle. Ei vaan ole sitä kameraa enää, joten on jäänyt kokeilematta...
Tuossa käytettiin sellaista läppäsysteemiä varjon aukaisemiseen, se toimi hyvin mutta vähensi nousukorkeutta jonkinverran. Uskoisin, että nykyisellä varjosysteemillä tuon kameraraketin voisi saada vielä hivenen korkeammalle. Ei vaan ole sitä kameraa enää, joten on jäänyt kokeilematta...

Jos tarkoitat itse runkoa, niin se on tehty ihan vaan sahaamalla kahdesta 1,5 litran pullosta pohjat veks (vähän piti hioa, jotta ne saa toistensa päälle pieneltä matkalta) ja sitten epoksilla toisiinsa kiinni. Tuossa liimaamisessa menee hermo varsinkin, jos ei ole ketään apunaMasa wrote:Olisi mielenkiintoista tietää tarkemmin tuon raketin konstruktiosta, eli miten sait sen riittävän tiiviiksi kestämään painetta.

Laukaisualustassa taas on kaksi kipaletta huoltoasemalta saatavia tiivisterenkaita. Ne ovat sellaisia, että ne sopivat nätisti 16mm sähkömiehenputken päälle ja ulkohalkaisija on 20mm. Laukaisualusta on siis tehty 16 ja 20mm sähkömiehenputkista, jolloin tiivisteet ovat kahden 20mm putken välissä 16mm putken päällä. Tällä tavalla myös laukaisuputken pituutta voi säätää eri raketteja varten.
Tiivisteiden alle voi lisätä hieman putkiteippi tms. jos tiiveydessä meinaa olla ongelmia.
Tuollainen muovinen 1,5l limupullo on kestänyt hieman vaihtelevasti painetta. Parhaimmillaan 16 bar, pienimmillään neljä. Tosin tämä heikoin oli ottanut jo osumaa useampaan kertaan. Joka tapauksessa eroja on melkoisesti.
Ehken helpoimmillaan homma toimii siten että otetaan harmaa kartiokumikorkki joita saa Etolasta tms. puodeista. Porataan moiseen reikä ja laitetaan kiinni autonrenkaasta tuttu venttiili joita taasen saa rengaskaupoista edullisesti. Sitten pulloon vettä ja korkki kiinni niin tiukkaan kuin saa. Paineistus sujuu näppärästi piskuisella halppis kompuralla joka saa sähkön tupakansytyttimestä. Yleensä korkki pettää kahdeksan barin paikkeilla mutta välillä kestää enemmänkin.
Ehken helpoimmillaan homma toimii siten että otetaan harmaa kartiokumikorkki joita saa Etolasta tms. puodeista. Porataan moiseen reikä ja laitetaan kiinni autonrenkaasta tuttu venttiili joita taasen saa rengaskaupoista edullisesti. Sitten pulloon vettä ja korkki kiinni niin tiukkaan kuin saa. Paineistus sujuu näppärästi piskuisella halppis kompuralla joka saa sähkön tupakansytyttimestä. Yleensä korkki pettää kahdeksan barin paikkeilla mutta välillä kestää enemmänkin.
Tänään saimme raketin taivaalle uudenlaisella menetelmällä. Tavoitteena oli hoitaa raketin paineistus hapen ja vedyn avulla, jolloin pääsemme eroon niistä vuotavista tiivisteistä (rakettihan paineistuu hapen&vedyn palaessa todella nopeasti, jolloin mitään tiivisteitä ei tarvitse käyttää).
Vetyä ja happea saimme aikaiseksi elektrolyysillä. Ensimmäisellä kerralla emme laittaneet rakettiin (semmoinen kahdesta 3 litran kolapullosta tehty) kovinkaan paljoa kaasuseosta, vaan suurin osa tilavuudesta oli ilmaa. Nousukorkeuden perusteella (mitä nyt pimeällä näki) arvioisin paineen olleen noin 3-4 bar. Toisella yrittämällä lisäsimme kaasujen osuutta, jolloin painetta tuli ehkä 6-7 bar. Erään lähteen mukaan tällä menetelmällä olisi mahdollista saada aikaiseksi 17 bar paine, jolloin pullojen kestävyys alkaa tulla vastaan. Loman aikana olisi tarkoituksena pistää taivaalle myös 40mm polykarbonaattiputkesta tehty raketti, kunhan ensin saamme varjosysteemin luotettavaksi (ja videokameran lainaan, jos se varjo ei sitten suostukkaan aukeamaan)
Varoituksen sanana voisin mainita, että tämä laukaisutapa ei sovellu aivan harrastuksen alkuvaiheissa oleville jo systeemin monimutkaisuuden takia. Vety+happi on ERITTÄIN tulenarkaa ja palaa kiivaasti syttyessään. Laitteisto sisältää myös voimakasta emästä sekä kymmenien tuhansien volttien jännitteen, joilla voi saada vahinkoa aikaan.
Vetyä ja happea saimme aikaiseksi elektrolyysillä. Ensimmäisellä kerralla emme laittaneet rakettiin (semmoinen kahdesta 3 litran kolapullosta tehty) kovinkaan paljoa kaasuseosta, vaan suurin osa tilavuudesta oli ilmaa. Nousukorkeuden perusteella (mitä nyt pimeällä näki) arvioisin paineen olleen noin 3-4 bar. Toisella yrittämällä lisäsimme kaasujen osuutta, jolloin painetta tuli ehkä 6-7 bar. Erään lähteen mukaan tällä menetelmällä olisi mahdollista saada aikaiseksi 17 bar paine, jolloin pullojen kestävyys alkaa tulla vastaan. Loman aikana olisi tarkoituksena pistää taivaalle myös 40mm polykarbonaattiputkesta tehty raketti, kunhan ensin saamme varjosysteemin luotettavaksi (ja videokameran lainaan, jos se varjo ei sitten suostukkaan aukeamaan)

Varoituksen sanana voisin mainita, että tämä laukaisutapa ei sovellu aivan harrastuksen alkuvaiheissa oleville jo systeemin monimutkaisuuden takia. Vety+happi on ERITTÄIN tulenarkaa ja palaa kiivaasti syttyessään. Laitteisto sisältää myös voimakasta emästä sekä kymmenien tuhansien volttien jännitteen, joilla voi saada vahinkoa aikaan.

Amerikkalaisillahan oli Little Joe, Mercury-ohjelmaa varten, kyseinen nimi ei ollut otettu tv-sarjasta Bonanza, sen sijaan tuo minun on "kunnianosoitus"

Viimeisimmässä Mythbusters -jaksossa testailivat vesiraketteja. Ohjemassa mainitsivat maailmanennätykseksi reilun puoli kilometriä joten jopas alkoi taas aihe kiinnostamaan. Ongelmana on vain täkäläinen lainsäädäntö paineastioista jossa omaan käyttöön saa tehdä palikoita joiden paine rajoittuu 8 baariin. Tämän ylitse ei saisi tuupata painetta mihinkään muuhun kuin katsastettuun säiliöön.
Lakia tosin voi noudattaa käyttämällä paineluokiteltuja osia ja toisekseen, jos paineen nostaa useisiin kymmeniin baareihin, on kunnollisten komponenttien käyttö suotavaa.
Lakia tosin voi noudattaa käyttämällä paineluokiteltuja osia ja toisekseen, jos paineen nostaa useisiin kymmeniin baareihin, on kunnollisten komponenttien käyttö suotavaa.


Masa wrote:Tuossa on tuo meikäläisen puolen litran juomapullosta väsäämä vesiraketti:http://www.freewebs.com/teurascompany/21.jpg
Amerikkalaisillahan oli Little Joe, Mercury-ohjelmaa varten, kyseinen nimi ei ollut otettu tv-sarjasta Bonanza, sen sijaan tuo minun on "kunnianosoitus"Cartwrightin veljessarjan lempeälle jätille. Varsinaiseen lennätysvaiheeseen en valitettavasti päässyt vaan "Hoss" tipahti kirjahyllystä ja styreeni-siivet hajosivat, tokkopa siis olisi yhtä lentoakaan pidempään kestänyt.
Tässäpä olisi kuvaa ja selostusta läppäsysteemistä: http://dogrocket.home.mindspring.com/Wa ... chute.htmlMate11 wrote:Millasta läppäsysteemiä tarkoitit Tero? Oon miettiny pääni puhki mikä ois paras systeemi saada laskuvarjo aukeamaan.
Tuossa läppäsysteemissä on sellainen vika, että raketti on laukaistava melko suoraan ylöspäin, koska muutoin sen nopeus ei ehdi laskea riittävästi. Ideanahan tuossa on, että raketin kyljessä kiinni oleva läppä pitää ilman virtauksen avulla kärjen yli jännitettyä kuminauhaa kireällä, kunnes raketin nopeus laskee tarpeeksi ja läppä vapauttaa kuminauhan -> kärki (toivon mukaan) irtoaa ja päästää varjon vapaaksi. Läpän alle on lisätty pieni sarana, joka pitää läppää "virittyneenä" raketin ollessa laukaisualustalla.
Tuo tuskin on paras systeemi varjon vapauttamiseksi, mutta se on varsin helppo toteuttaa. Itse käytämme nykyään mekaanista ajastinta varjon aukaisemiseksi, jolloin tällaiset läppäviritelmät eivät pääse vaikuttamaan raketin aerodynamiikkaan ja sitä kautta lentokorkeuteen

