Vesiraketti projekti

[tt]

Gyro
Magneettikenttäanturi (elektroninen kompassi)
Valoanturi (toimii vain kun aurinko paistaa)

[Pietari]

Tänään tuli servattua kärkikartio pullon kärkeen puusta. Pitää kokeilla tuliko liian painava tehtyä.

[Pietari]

En ollut huomannut lukea tuota sampon. Tuo paineenmitaaminen olisi mielenkiintoista, pitäisi vaan löytää jostain painemittari ja laite mikä tallentaa mitauksen. Rakentaisin mieluiten itse sen mikä tallentaa mittauksen jos löytyy vaan kaava piirilevyyn, osa luottelo ja kytkentä ohje.

[Pietari]

Nyt on tuon lentotietokoneen piirilevy valmis. http://home.people.net.au/~aircommand/f ... r_V1_5.htm Osat oon jo tilannut, osien hinta tulee olemaan noin 8e + postikulut. Pitää tilata vielä kaksi servoa.

[apollo16]

Kysyisin tässä että miten tai millä saan piilotettua laskuvarjon että se aukeaisi kunnolla?

[Pietari]

Kysyisin tässä että miten tai millä saan piilotettua laskuvarjon että se aukeaisi kunnolla?

Kokeile eri taitoksia ja katso millä aukeaa parhaiten.

[Pietari]

Viikonloppuna tuli ammuttua aika paljon vesiraketteja, tässä hieman tarinaa viikonlopun tapahtumista. Lauvantai aamuna rakensin uudestaan 4 litrasen raketin, mutta rakensin niin päin, että molemmissa päissä on korkille reikä. Eka lento lenti hyvin ja korkeutta syntyi noin 50 metriä. Toisella lennolla kokeilin korkia jossa oli melommissa päässä kierteen, niinpä laitoin 4 litrasin raketin jatkoksi 0,5 litrasin pullon, sillä lennolla syntyi uusi ennätys joka lenti reilut 60 metriä. Kolmannella lennolla kokeilin laitaa jatkoksi 2 litran pullon, mutta liitos korkki vuoti ja korkeutta syntyi reilut 2 metriä. Sunnuntai aamuna rakensin uuden laukaisujalusta joka on tukevampi ja ampuu paremmin ylös päin. Sunnuntai iltapäivänä jatkoin ampumista 4 litran raketilla. Amuin 4 litrasta raketia 6 kertaa josta kaikki lensi lähelle 50 metria tai yli.

Lisään videoita vesiraketeita lähi päivänä youtubeen, laita linkin kun olen laittanut videoita.

[Touko]

Löytyihän sitä suomestakin vesiraketti harrastajia. Itse olen rakennellut raketteja noin puoli vuotta ja pitkälle olen päässyt, Isoin rakettini on tällä hetkellä 7.5 litrainen Raidax 2 jonka olen taivaalle ampunut muutaman kerran. Paineen lisäys tuo raketteihin lentokorkeutta huimasti lisää, yleensä itse ammun rakettini 8 baarin paineella vaikka limsapullo räjähtääkin jossakin 11 baarin tienoilla. Simulaattorilla laskettuna korkein lentoni on ollut 115 metriä. Projektina olisi kohta rakentaa itse nauhoittava trigonometri jolla saisi laskettua lentokorkeuden ilman että pitäisi itse olla lentokulmaa mittaamassa.

Tässä on video rakettini ensi lennoista:
http://www.youtube.com/watch?v=OteTeg5-F5I

Lennot olivat 5.5 baarin paineella siksi että jalkapumppuni meni sököksi ja käytin 12v kompuraa raketin täyttöön, mutta sillä ei saanut enempää painetta.

[MikkoM]

Olen tuota Air Commandin sivustoa seuraillut ja on näemmä perjantaina tullut päivitys yksinkertaisesta monivaiheraketti sydeemistä:
http://www.aircommandrockets.com/day94.htm

tuo on senverta yksinkertainen että pakko tuota kokeilla kunhan saan halkaistuja pulloja rakenneltua, tässä on juuri työnalla hartwallin omenalimpparipullon tyhjennys rakettiaihioksi

Mitäs liimaa olette muuten käyttänyt isompien pullojen rakentelussa ?.

[Touko]

Meinasin itsekin väsätä kyseisen monivaihe raketti laukaisimen, Kaikki muu tarvike on jo mutta vielä puuttuu tuo kirkas muoviputki, australialaisesta verkkokaupasta sai tilattua mutta eivät lähetä suomeen.

Pullojen yhdistelyssä ei kannata rahaa säästellä, liimaa voi testata ennen käyttöä esimerkiksi liimaamalla kaksi muovipullon suikaletta yhteen ja kokeilla kuinka paljon kestää vetää ennen kuin liimaus pettää. Jos kahdesta pullosta leikkaa pohjat pois ja liimaa ne yhteen niin pulloihin kohdistuu liitoskohdassa noin 520 kilon pulloja toisistaan työntävä voima kun paine on 8 baaria, jos tämmöisistä pulloista raketin kasaa niin kannattaa pysyä kaukana raketista kun se on paineistettu. Itse olen todennut parhaaksi liimaksi halpahallista myytävänä oleva kaksi komponentti epoksiliima, myös sikaflex liimaa aion kokeilla sen halvan hinnan vuoksi.

[tt]

Itse olen todennut parhaaksi liimaksi halpahallista myytävänä oleva kaksi komponentti epoksiliima

Osaatko sanoa tarkempaa merkkiä?

[Touko]

tt kirjoitti:
Osaatko sanoa tarkempaa merkkiä?

Valmistaja on Henkel ja nimi on "Super epoxy" maksaa meillä päin 25 ml tuubi 4,95e. Tuubi on ikäänkuin kaksi toisiinsa liitettyä lääkeruiskua joista on helppo annostella liimaa. Pitokyky liimalla on valmistajan mukaan yli 200 kiloa per neliösenttimetri rautaa liimattaessa. Ja todistinkin sen liimaamalla kaksi viiden tuuman naulaa kannoista toisiinsa kiinni, minkä jälkeen taivutin toisen naulan koukun muotoon, kesti oikein hyvin kun pistin koukun leuanvetotankoon kiinni ja roikuin naulan varassa(painan 65 kiloa). Näitä epoksi liimoja on monenlaisia ja useimmat käyvät hyvin raketin rakenteluun, ainut huono puoli on tuubin pieni koko hintaan nähden. Itselläni on tosin myös biltemasta ostettu 1kg epoksi purkki joka on tarkoitettu lasikuidun kovetteeksi, jos se on yhtä kestävää kuin muut epoksit voisi myös sitä käyttää pullojen yhdistelyyn(maksaa 10e kg).

[tt]

Ah, vanhaa kunnon super epoxya. Se on hyvää tavaraa moneen paikkaan, mutta kohtuullisen kallista. Sen koostumusta muutettiin joitain vuosia sitten ja tämä uudempi on varsin juoksevaa ennen kovettumista ja jämähtää yhtäkkiä. Työskentelyaika on varsin lyhyt, viiden minuutin luokkaa.
Itse käytän pääasiassa Pacer Technologyn valmistamia Z-poxy liimoja. Niitä saa 110ml ja 240ml pulloissa 5min ja 30min versioina. Niitä ei valitettavasti saa kuin harrastetarvikekaupoista. En osaa sanoa ovatko ne parempi tai huonompia muovin liimaamiseen.
Bilteman pienissä tuubeissa myytäviä epokseja kannattaa varoa. Liima jähmettyy hitaasti ja vähitellen, joten liitosta ei saa liikuttaa vaikka liima näyttäisi jo kovalta. Tuon kanssa on tullut pilattua monta liitosta. Ainoa hyvä puoli on väriaine, joka kertoo kun mömmöä on sotkettu riittävästi. Bilteman teräsepoksi kovettuu kivikovaksi ja on helppo työstää, mutta haurasta.
Laminointiepoksit ovat todellakin tarkoitettu kuidun kanssa käytettäväksi ja veikkaisin etteivät ne toimi kovin hyvin ilman sitä. Kerro toki miten kävi jos satut kokeilemaan.

[Pietari]

Moi, pitkästä aikaa.
Vesiraketteja nyt en ole paljoa kerinnyt rakennella, mutta elektroniikka harrastus on tullut tutummaksi ja nyt kiinnostaisi yrittää kiihdytysanturin raketin mukaan.
Mietin jos tämä kävisi anturiksi: http://www.robomaa.com/index.php?main_p ... cts_id=442 Ja dataloggerin teen varmaan tästä:http://www.robomaa.com/index.php?main_p ... cts_id=107 Kiinostaisi tietää, minkä laisena tiedostona tiedot pitää siirtää koneelle? Pitääkä loggarin tallentaa joka akselilta erikseen tiedot?

[sampo]

Moi,

Arduino on hyvä alusta oppia mikrokontrollereita. Loggerikäytössä kannattaa kuitenkin huomata että Arduino vaatii ulkoista muistia tallennukseen. Kannattaa siis varautua elektroniikkapuuhasteluun kolvin äärellä sekä kontrollerin ohjelmointiin.

Mitä anturiin tulee, sen mittausalue ei valitettavasti riitä rakettien kiihtyvyyksiin. Rakettien lähtökiihdytys voi olla hyvinkin useampi kymmentä G'tä, ja vesiraketeissa vieläkin rajumpi. Esim. Raven-korkeusanturin mittausalue on +-70G ja se on saatavilla nopeisiin lentoihin myös +-250G versiona.

Elektroniikkanörtimmät heput voivat vastata tarkemmin.