Kärkikartio paperimassasta
Kärkikartio paperimassasta
Tuli tässä taannoin hoksattua varsin mainio materiaaliratkaisu kärkikartioiden valmistukseen: paperimassa. Se on merkittävästi kovempaa kuin esim styrox, mutta erittäin helppoa työstää.
Materiaalin valmistus on kohtuullisen yksinkertaista. Homma alkaa silppuamalla sanomalehtipaperia mahdollisimman pieneksi. Kaikkein paras laite tähän hommaan lienee sellainen paperisilppuri, joka myös katkoo silpun. Sakset käyvät toki hyvin, mutta niiden kanssa saattaa käsi väsyä (tästä on kokemusta)
Tämän jälkeen joukkoon sekoitetaan vettä. Sitä ei kannata laittaa liikaa, oikea vesi/massa-suhde on varmaankin luokkaa 1:3. Tavoitteena ei ole tehdä paperikoneelle kelpaavaa keittoa vaan suunnilleen hammastahnan paksuista mössöä. Kannattaa aloittaa kohtalaisen vähäisellä määrällä vettä ja lisätä sitä tarpeen mukaan. Tässä työvaiheessa lämmöstä on jonkin verran apua. Itse olen lämmittänyt seosta aina välillä mikroaaltouunissa melkein kiehuvaksi. Mitään parhaita Tupper-kippoja tai pyötähopeita tässä puuhassa ei kannata käyttää, sillä sanoma lehdestä irtoaa runsaasti painomustetta. Itse olen käyttänyt mikron kestävää pakasterasiaa ja puutikkua. Niin ja pienenä varoituksena todettakoon myös, että se massa vähän haisee lämmitettynä...
Massasta pitää tehdä tasaista. Sanomalehden palasia ei saa erottua. Tätä helpottaa merkittävästi se, että silpusta on viitsinyt tehdä riittävän pientä. Tässä vaiheessa massaan kannattaa sekoittaa liimaa. Mikä tahansa yleisliima varmaankin kelpaa, itse olen käyttänyt Erikeeperiä. Liima tekee tästä materiaalista jonkin verran kovempaa, mutta kasassa se kyllä pysyy ilmankin. Sopiva määrä lienee luokkaa 5 ml liimaa/ 1 dl massaa. Itse olen laittanut ihan vain tunteella. Massasta tulee vähän liimaisen tuntuista ja se kiinteytyy jonkin verran.
Valmis massa laitetaan sitten muottiin kuivamaan. Itse olen käyttänyt aukileikattua alumiinitölkkiä ja jäätelötötterön paperia. Alumiinitölkki on siitä huono, että se ei päästä kosteutta läpi ja kuivuminen on siksi aika hidasta. Sitä voi tehostaa tekemällä pohjaan ja kylkiin reikiä. Jäätelöpaperista saa aika näppärästi valmiiksi kartiomaista muotoa, mikä vähentää jonkin verran työstön tarvetta. Vaikka se paperi onkin muovitettua, se ei kestä hirveän hyvin kovin vetistä massaa. Optimaalisin muottiaines olisi varmaankin jokin suodatimateriaali.
Muottiin laitetusta massasta kannattaa puristaa niin paljon vettä pois kuin vain saa. Samalla rakenteesta tulee jonkin verran tiiviimpää. Kannattaa olla huolellinen, että massa tulee muottiin tasaisesti. Siihen jää kohtuullisen helposti huokoisempia kohtia. Tämän takia veden puristaminenkin pitää tehdä koko muotilliselle kerralla, ei osissa.
Muottia valitessa kannattaa muistaa, että massa kutistuu melkoisesti kuivuessaan (~25 % tilavuudesta häviää). Tässö vaiheessa kannattaa siis tehdä vain riittävän isoa.
Aivan pakollista muotin käyttäminen ei välttämättä ole. Jos massa vain pysyy muodossaan, voi sitä toki kuivatella ilmankin.
Periaatteessa kuivatus onnistuu ihan huoneenlämmössäkin, mutta lisälämmöllä sitä voi merkittävästi nopeuttaa. Itse olen käyttänyt leivinuunia. Lämpötila on tietysti kuivattajasta kiinni, itse olen käyttänyt vajaata 100 astetta. En ole halunnut kiehuttaa vesiä pois, sillä turhat kuplimiset saattaisivat tehdä materiaalista hauraampaa. Mikroaaltouuni on tässä vaiheessa vähän kyseenalainen laite. Se kun tuppaa lämmittämään juuri siihen kiehumispisteeseen asti. Kuivatusaika uunissa on luokkaa 12 tuntia. Tämä tosin saattaa vaihdella melkoisesti tapauskohtaisesti. Kun massa on kuivunut sen verran, että se pysyy itsestään kasassa, voi sitä kuivattaa ilman muottiakin (tämä nopeuttaa kuivumista merkittävästi)
Jo pitkän kuivatusajankin vuoksi tätä materiaalia kannattaa tehdä kerralla vähän enemmän kuin yhden kartion tarpeisiin, niin saa uunin lämmittämisestä kaiken hyödyn irti.
Kuivettuaan tämä materiaali on varsin kevyttä ja kovaa. Pinnasta tulee jonkin verran kovempi kuin sisuksesta. Sinällään se on vähän sääli, sillä työstössä kovin osa menee hukkaan. Pintakovuuden vuoksi tätä voisi kokeilla vaikkapa siivekemateriaalinakin...
Työstämisvälineiksi kelpaavat ihan perus puuntyöstövälineet. Puukko (itse olen käyttänyt mattoveistä) ja hiekkapaperi ovat oivallisia työkaluja. Suurempien kimpaleiden pilkkomiseen saha on kaikkein käytännöllisin. Materiaali on sen verran kestävää, että se saattaisi kestää porakoneeseen kiinnittämisen ja sorvaamisen (tätä en ole vielä kokeillut).
Tämä materiaali on jonkin verran allerginen vedelle. Aivan vähistä roiskeista se ei vielä haurastu, mutta lätäkköön laskeutuminen saattaa olla kohtalokasta. Maalaaminen parantaa kestoa varmasti jonkin verran. Itse olen sivellyt valmiin kartion pintaan liimaa. Se paitsi eristää vedestä, myös vähentää kulumista. Erityisesti siinä tapauksessa, ettei massaan ole sekoitettu valmiiksi liimaa, on tämä liimakerros tarpeellinen.
Mikäli aiheesta on kysyttävää, vastaan mielelläni. Myös mahdolliset parannukset/uudet ideat valmistusprosessiin olisivat kovasti kiinnostavia.
Materiaalin valmistus on kohtuullisen yksinkertaista. Homma alkaa silppuamalla sanomalehtipaperia mahdollisimman pieneksi. Kaikkein paras laite tähän hommaan lienee sellainen paperisilppuri, joka myös katkoo silpun. Sakset käyvät toki hyvin, mutta niiden kanssa saattaa käsi väsyä (tästä on kokemusta)
Tämän jälkeen joukkoon sekoitetaan vettä. Sitä ei kannata laittaa liikaa, oikea vesi/massa-suhde on varmaankin luokkaa 1:3. Tavoitteena ei ole tehdä paperikoneelle kelpaavaa keittoa vaan suunnilleen hammastahnan paksuista mössöä. Kannattaa aloittaa kohtalaisen vähäisellä määrällä vettä ja lisätä sitä tarpeen mukaan. Tässä työvaiheessa lämmöstä on jonkin verran apua. Itse olen lämmittänyt seosta aina välillä mikroaaltouunissa melkein kiehuvaksi. Mitään parhaita Tupper-kippoja tai pyötähopeita tässä puuhassa ei kannata käyttää, sillä sanoma lehdestä irtoaa runsaasti painomustetta. Itse olen käyttänyt mikron kestävää pakasterasiaa ja puutikkua. Niin ja pienenä varoituksena todettakoon myös, että se massa vähän haisee lämmitettynä...
Massasta pitää tehdä tasaista. Sanomalehden palasia ei saa erottua. Tätä helpottaa merkittävästi se, että silpusta on viitsinyt tehdä riittävän pientä. Tässä vaiheessa massaan kannattaa sekoittaa liimaa. Mikä tahansa yleisliima varmaankin kelpaa, itse olen käyttänyt Erikeeperiä. Liima tekee tästä materiaalista jonkin verran kovempaa, mutta kasassa se kyllä pysyy ilmankin. Sopiva määrä lienee luokkaa 5 ml liimaa/ 1 dl massaa. Itse olen laittanut ihan vain tunteella. Massasta tulee vähän liimaisen tuntuista ja se kiinteytyy jonkin verran.
Valmis massa laitetaan sitten muottiin kuivamaan. Itse olen käyttänyt aukileikattua alumiinitölkkiä ja jäätelötötterön paperia. Alumiinitölkki on siitä huono, että se ei päästä kosteutta läpi ja kuivuminen on siksi aika hidasta. Sitä voi tehostaa tekemällä pohjaan ja kylkiin reikiä. Jäätelöpaperista saa aika näppärästi valmiiksi kartiomaista muotoa, mikä vähentää jonkin verran työstön tarvetta. Vaikka se paperi onkin muovitettua, se ei kestä hirveän hyvin kovin vetistä massaa. Optimaalisin muottiaines olisi varmaankin jokin suodatimateriaali.
Muottiin laitetusta massasta kannattaa puristaa niin paljon vettä pois kuin vain saa. Samalla rakenteesta tulee jonkin verran tiiviimpää. Kannattaa olla huolellinen, että massa tulee muottiin tasaisesti. Siihen jää kohtuullisen helposti huokoisempia kohtia. Tämän takia veden puristaminenkin pitää tehdä koko muotilliselle kerralla, ei osissa.
Muottia valitessa kannattaa muistaa, että massa kutistuu melkoisesti kuivuessaan (~25 % tilavuudesta häviää). Tässö vaiheessa kannattaa siis tehdä vain riittävän isoa.
Aivan pakollista muotin käyttäminen ei välttämättä ole. Jos massa vain pysyy muodossaan, voi sitä toki kuivatella ilmankin.
Periaatteessa kuivatus onnistuu ihan huoneenlämmössäkin, mutta lisälämmöllä sitä voi merkittävästi nopeuttaa. Itse olen käyttänyt leivinuunia. Lämpötila on tietysti kuivattajasta kiinni, itse olen käyttänyt vajaata 100 astetta. En ole halunnut kiehuttaa vesiä pois, sillä turhat kuplimiset saattaisivat tehdä materiaalista hauraampaa. Mikroaaltouuni on tässä vaiheessa vähän kyseenalainen laite. Se kun tuppaa lämmittämään juuri siihen kiehumispisteeseen asti. Kuivatusaika uunissa on luokkaa 12 tuntia. Tämä tosin saattaa vaihdella melkoisesti tapauskohtaisesti. Kun massa on kuivunut sen verran, että se pysyy itsestään kasassa, voi sitä kuivattaa ilman muottiakin (tämä nopeuttaa kuivumista merkittävästi)
Jo pitkän kuivatusajankin vuoksi tätä materiaalia kannattaa tehdä kerralla vähän enemmän kuin yhden kartion tarpeisiin, niin saa uunin lämmittämisestä kaiken hyödyn irti.
Kuivettuaan tämä materiaali on varsin kevyttä ja kovaa. Pinnasta tulee jonkin verran kovempi kuin sisuksesta. Sinällään se on vähän sääli, sillä työstössä kovin osa menee hukkaan. Pintakovuuden vuoksi tätä voisi kokeilla vaikkapa siivekemateriaalinakin...
Työstämisvälineiksi kelpaavat ihan perus puuntyöstövälineet. Puukko (itse olen käyttänyt mattoveistä) ja hiekkapaperi ovat oivallisia työkaluja. Suurempien kimpaleiden pilkkomiseen saha on kaikkein käytännöllisin. Materiaali on sen verran kestävää, että se saattaisi kestää porakoneeseen kiinnittämisen ja sorvaamisen (tätä en ole vielä kokeillut).
Tämä materiaali on jonkin verran allerginen vedelle. Aivan vähistä roiskeista se ei vielä haurastu, mutta lätäkköön laskeutuminen saattaa olla kohtalokasta. Maalaaminen parantaa kestoa varmasti jonkin verran. Itse olen sivellyt valmiin kartion pintaan liimaa. Se paitsi eristää vedestä, myös vähentää kulumista. Erityisesti siinä tapauksessa, ettei massaan ole sekoitettu valmiiksi liimaa, on tämä liimakerros tarpeellinen.
Mikäli aiheesta on kysyttävää, vastaan mielelläni. Myös mahdolliset parannukset/uudet ideat valmistusprosessiin olisivat kovasti kiinnostavia.
Tätä täytyy kokeilla!
Eduksi täytyy ehdottomasti lukea, että valmistus onnistuu myös opiskelijaboxissa toisin kuin styroxin sorvaus
Olet ilmeisesti tehnyt täysin umpinaisia kärkiä, mutta mitäs jos niistä tekisi osittain onttoja? Hankkii kaksi eri kokoista onttoa muovista kärkikartiota, täyttää isomman massalla ja työntää pienemmän massaan. Kartiosta tulee entistä kevyempi ja kutistumisenkin luulisi olevan vähäisempää. Samalla muoto tulee optimaaliseksi (ogive).
Kosteusarkuudesta pääsee pääsee varmaankin helpoiten eroon järeällä esim. venelakalla. Tai sitten imeyttämällä valmiiseen kartioon jotain kyllästysainetta. Epoksiliimalla saisi myös kovan ja tiiviin pinnan.
Eduksi täytyy ehdottomasti lukea, että valmistus onnistuu myös opiskelijaboxissa toisin kuin styroxin sorvaus

Olet ilmeisesti tehnyt täysin umpinaisia kärkiä, mutta mitäs jos niistä tekisi osittain onttoja? Hankkii kaksi eri kokoista onttoa muovista kärkikartiota, täyttää isomman massalla ja työntää pienemmän massaan. Kartiosta tulee entistä kevyempi ja kutistumisenkin luulisi olevan vähäisempää. Samalla muoto tulee optimaaliseksi (ogive).
Kosteusarkuudesta pääsee pääsee varmaankin helpoiten eroon järeällä esim. venelakalla. Tai sitten imeyttämällä valmiiseen kartioon jotain kyllästysainetta. Epoksiliimalla saisi myös kovan ja tiiviin pinnan.
“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener
- James A. Michener
- sampo
- Site Admin
- Posts: 441
- Joined: 20 January 2003 12:31:32
- Nimi: Sampo Niskanen
- Location: Espoo
- Contact:
Re: Kärkikartio paperimassasta
Tuo todellakin vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta aineelta!pauli wrote:Tuli tässä taannoin hoksattua varsin mainio materiaaliratkaisu kärkikartioiden valmistukseen: paperimassa. Se on merkittävästi kovempaa kuin esim styrox, mutta erittäin helppoa työstää.

Tuo kutistuminen voi kuitenkin koitua ongelmaksi tuossa (jos se tosiaan kutistuu jotain 25%). Samasta syystä todennäköisesti ei pysty käyttämään valmiiksi ogiven muotoista muottia, vaan se täytynee muotoilla jälkikäteen... Ontto olisi toki kiva, mutta jos se on painoltaan styroksin luokkaa(?) niin sillä ei ole juurikaan väliä.tt wrote:Hankkii kaksi eri kokoista onttoa muovista kärkikartiota, täyttää isomman massalla ja työntää pienemmän massaan. Kartiosta tulee entistä kevyempi ja kutistumisenkin luulisi olevan vähäisempää.
Joku venelakka voi olla jo liiankin järeää, ja lisätä painoa turhan paljon. Jos raaskii, niin syanoakrylaattiliima olisi tuohon varmasti aivan täydellinen aine. Sitä levittää ohuesti pinnalle, niin se imeytyy vähän materiaaliin ja tuottaa hyvin kovan ja kosteutta kestävän pinnan. Kuivuttuaan vielä hioo sen erittäin hienolla hiekkapaperilla sileäksi.tt wrote:Kosteusarkuudesta pääsee pääsee varmaankin helpoiten eroon järeällä esim. venelakalla. Tai sitten imeyttämällä valmiiseen kartioon jotain kyllästysainetta. Epoksiliimalla saisi myös kovan ja tiiviin pinnan.

I doubt, therefore I may be.
Re: Kärkikartio paperimassasta
Luulisinpa vanhan kunnon Miranolin kelpaavan, sillähän nuo pahviset raketit on tähän asti maalattu ja hyvin ovat kestäneet. Pääsee vielä kaupanpäällisiksi valitsemaan värinkin.sampo wrote:Joku venelakka voi olla jo liiankin järeää, ja lisätä painoa turhan paljon. Jos raaskii, niin syanoakrylaattiliima olisi tuohon varmasti aivan täydellinen aine. Sitä levittää ohuesti pinnalle, niin se imeytyy vähän materiaaliin ja tuottaa hyvin kovan ja kosteutta kestävän pinnan. Kuivuttuaan vielä hioo sen erittäin hienolla hiekkapaperilla sileäksi.tt wrote:Kosteusarkuudesta pääsee pääsee varmaankin helpoiten eroon järeällä esim. venelakalla. Tai sitten imeyttämällä valmiiseen kartioon jotain kyllästysainetta. Epoksiliimalla saisi myös kovan ja tiiviin pinnan.(Lisää CA:sta on täällä.)

Raketti on käynyt tarpeeksi korkealla kun sitä ei enää löydä.
Re: Kärkikartio paperimassasta
Se painaa ehkä jonkin verran enemmän kuin balsa (mikä ei välttämättä haittaa, mikäli käyttää kärkikartiossa. saa samalla painopistettä edemmäs) Kestävyys on parempi. Työstettävyys ehkä jossain mielessä huonompi muttei missään tapauksessa vaikeaa. Höylätä tätä tuskin voi kovinkaan hyvin, muuten suunnilleen samat menetelmät toimii.sampo wrote: Tuo todellakin vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta aineelta!Osaatko yhtään verrata tuon painoa/kestävyyttä/työstettävyyttä esim. balsaan?
Mutta niin. Kannattaa kokeilla ja itse havaita

Laitampa tähän omia kokemuksia nokkakupeista mitä olen väsännyt isompiin raketteihin.
Perusraaka-aineina olen käyttänyt aina epoksilaminoitua lasikuitua. Vahvasta, mutta taipuisasta pahvista tehdään sopivan kokoinen kartio. Kartio mitoitetaan millin pari suuremmaksi, kuin haluttu nokkakartio. Näin saadaan aikaan sopiva muotti. Muotti vuorataan sisäpuolelta elmukelmulla, jonka jälkeen sisälle laminoidaan lasikuitusuikaleita ja sivellään päälle epoksia. Ihan tavallinen styreenihartsikin käy. Ideana on, että epoksia ja lasikuitua laminoidaan tarpeellinen määrä ns. märkää märälle. Sen jälkeen koko komeus kuivumaan ja ~20-30min päästä homma on kuiva ja kuppia voi alkaa hiomaan, jos siihen on jäänyt epätasaisuuksia. Kartiomuottikin säilyy ehjänä kun käyttää elmua välissä. Voi sitten samaa muottia käyttää useamman kerran.
Viikonlopun kokeilu todisti, että nokkakartio valmistuu tällä tavalla kuivumisineen n. 1 tunnissa. Nopeaa eikö totta..
Kun kerran johonkin ryhtyy niin sitä pitää tietty kehittää. Joko tähän tai sitten seuraavaan rakettiin tulee siivekkeet ja nokkakuppi hiilikuidusta tai sitten hiilikuitu-kevlar-combosta. Kallistahan tuo on, mutta ulkomailta saa pikkuisen halvemmalla. Sitä paitsi eihän harrastuksiin uponneita rahoja ole koskaan ollut olemassakaan (näin meillä kotona)
Laminoiti tapahtuu kuten lasikuidulla. Epoksi on vaan pikkuisen tärkeämmässä roolissa.
http://www.carb.com/
Kannattaa muuten tutustua noihin lujuus/massa asioihin hiilikuidun osalta. On todella hyvä materiaali. Tätä nyt saa tietty Suomestakin, mutta kuten sanoin, ulkomailla on pikkuisen halvempaa. Kimppatilauskin kannattaisi, niin rahdin osuus vähenisi.
Perusraaka-aineina olen käyttänyt aina epoksilaminoitua lasikuitua. Vahvasta, mutta taipuisasta pahvista tehdään sopivan kokoinen kartio. Kartio mitoitetaan millin pari suuremmaksi, kuin haluttu nokkakartio. Näin saadaan aikaan sopiva muotti. Muotti vuorataan sisäpuolelta elmukelmulla, jonka jälkeen sisälle laminoidaan lasikuitusuikaleita ja sivellään päälle epoksia. Ihan tavallinen styreenihartsikin käy. Ideana on, että epoksia ja lasikuitua laminoidaan tarpeellinen määrä ns. märkää märälle. Sen jälkeen koko komeus kuivumaan ja ~20-30min päästä homma on kuiva ja kuppia voi alkaa hiomaan, jos siihen on jäänyt epätasaisuuksia. Kartiomuottikin säilyy ehjänä kun käyttää elmua välissä. Voi sitten samaa muottia käyttää useamman kerran.
Viikonlopun kokeilu todisti, että nokkakartio valmistuu tällä tavalla kuivumisineen n. 1 tunnissa. Nopeaa eikö totta..
Kun kerran johonkin ryhtyy niin sitä pitää tietty kehittää. Joko tähän tai sitten seuraavaan rakettiin tulee siivekkeet ja nokkakuppi hiilikuidusta tai sitten hiilikuitu-kevlar-combosta. Kallistahan tuo on, mutta ulkomailta saa pikkuisen halvemmalla. Sitä paitsi eihän harrastuksiin uponneita rahoja ole koskaan ollut olemassakaan (näin meillä kotona)

http://www.carb.com/
Kannattaa muuten tutustua noihin lujuus/massa asioihin hiilikuidun osalta. On todella hyvä materiaali. Tätä nyt saa tietty Suomestakin, mutta kuten sanoin, ulkomailla on pikkuisen halvempaa. Kimppatilauskin kannattaisi, niin rahdin osuus vähenisi.
-
- Posts: 1
- Joined: 05 October 2005 20:48:52
paperimassasta
Kokeilin muuten itse tuota eräällä valmiilla paperimassalla. Ostin kilon paketin ja lisäsin hieman heidän myymäänsä kovetehiekkaa sekaan. Kestävyys parani entisestään hiekan myötä. Onko muilla kokemuksia aiheesta? Tai onko joku muu ostanut kyseistä massaa? Se paikka oli joku pieni käsityöyritys olikohan Nemus design tai sinne päin. Laittakaa ideoita jos olette kokeilleet paperimassaa. Kaikki ideat otetaan mielellään vastaan.
Re: Kärkikartio paperimassasta

Tässä vähän paperimassan hankintapaikkoja. Soveltunee myös
levynä siivekkeisiin ym:
HOBBY POINT, Fredrikinkatu, Helsinki (lähellä Kampin linja-autoasemaa)
ASKARELLI, (Kampin linja-autoaseman vieressä)
Re: Kärkikartio paperimassasta







Kärkikartio on eräänlainen raketin tunnusosa. Ilman sitä on tuskin yksikään
rakennettu tai suunniteltu raketti.
NYT ON SUUNNITTEILLA PIENIÄ NÄYTTELYJÄ, JOISSA VOITANEEN ESITELLÄ
NYKYISIÄ TAI JOPA FUTURISTISIA RAKETTEJA KUUHUN LASKEUTUMISEN
40-VUOTISJUHLAN KUNNIAKSI. (HEINÄKUU 2009). PARI KIRJASTOA
HELSINGISSÄ ON JO VÄHÄN LUVANNUT MUKANAOLOA. SIISPÄ KAIKKI
KYNNELLEKYKENEVÄT NYT TEKEMÄÄN VAIKKAPA SATURN-V PIENOISMALLIA
(ESIM PAPERIMASSAN AVULLA). !!!
Re: Kärkikartio paperimassasta



ja maalausohjeita:
-www.spacemodel.com
-www.apolloarchive.com
ja googleen sana : saturn (V) niin jo alkaa tulla vihjeitä
ja kirjassa : kohti avaruutta on kantorakettien sivu värillisenä
- sampo
- Site Admin
- Posts: 441
- Joined: 20 January 2003 12:31:32
- Nimi: Sampo Niskanen
- Location: Espoo
- Contact:
Rakettinäyttelyä
Onko tästä jotain lisäinfoa jossakin? Tuosta kannattaisi kertoa esim. SATS:lle, itse en ole moisesta mitään kuullut...Vieras wrote:NYT ON SUUNNITTEILLA PIENIÄ NÄYTTELYJÄ, JOISSA VOITANEEN ESITELLÄ
NYKYISIÄ TAI JOPA FUTURISTISIA RAKETTEJA KUUHUN LASKEUTUMISEN
40-VUOTISJUHLAN KUNNIAKSI. (HEINÄKUU 2009). PARI KIRJASTOA
HELSINGISSÄ ON JO VÄHÄN LUVANNUT MUKANAOLOA. SIISPÄ KAIKKI
KYNNELLEKYKENEVÄT NYT TEKEMÄÄN VAIKKAPA SATURN-V PIENOISMALLIA
(ESIM PAPERIMASSAN AVULLA). !!!
I doubt, therefore I may be.
Re: Rakettinäyttelyä

Tämän projektin puitteissa tapahtuu nyt lähes päivittäin jotain. Lisäinfoa
ei ole vielä hirveästi. Mutta jos on tekeillä tai valmiina näyttelykelpoisia
tai lentäviäkin pienoismalleja niin informoikaa allekirjoittanutta. Ainakin
Rikhardinkadun kirjasto on kiinnostunut järjestämään tilaa jo lokakuussa
2008 syksyn 2007 supikoiranäyttelyn tapaan. Jos joillakin on suhteita
maaseutukirjastoihin/pikkukaupunkikirjastoihin, yrittäkää saada näyttelyä
sinnekin.
Allekirjoittaneella on myös lista SCALE-rakettien valmistajista. rahoituksen
löytyessä hankin rakennussarjan kiinnostuneelle !
B.Hoffrenia on myös alustavasti informoitu asiasta. Ja valokuva mallista
olisi hyvä saada ennen näytteilleasettelua.
.........
jussi leander, Tarkkampujank.12b, 00150 Hki (p653063(automaatti))