Terve, on viime aikoina alkanut kiinnostaa jonkun verran tämä rakettihomma, mutta hankaluutenahan tässä on se, että mikä on halpaa ja hauskaa on yleensä laitonta.
Olen tuon OpenRocketin kanssa turannut jonkun verran ja siinä on joitain juttuja mitä en aivan ymmärrä. Esim. jos on muuten samanlainen raketti samalla moottorilla mutta toinen on 5 mm paksumpi ja 20 grammaa painavampi, niin tuo paksu ja painava lentäisi 4,5 kertaa korkeammalle. Kaikki asetukset olen tarkistanut ja plotissa kumpikaan raketti ei näyttäisi väpättävän tai pyörivän.
Laskuvarjo ei myöskään oikein tunnu hidastavan tuota laskeutumista kun 50 cm laskuvarjolla tuo ground hit velocity on 50 metriä sekunnissa, raketti painaa alle 60 grammaa. Onko simulaatiossa yleensä edes tarkoituksena laskea tuota varjon vaikutusta tarkasti Cd:n voi sille kuitenkin määrittää, käytin tuota 0,8 arvoa.
Kiinnostaisi muuten sekin, että mihin pykälään vedoten se viranomainen sakottaa jos laukaisisin alle kiloisen hybridiraketin ilman rakettikorttia, vai onko tähän mitään lakia joka estäisi näin tekemästä?
Toisaalta kun ajattelee niin kunnon vesiraketissa taitaa olla jo enempi potkua kuin kaupallisissa suomessa laillisissa ruutimoottoreissa, vesiraketin valmistus toisaalta hankalampaa riippuen käytettävissä olevista työkaluista, voi olla kallistakin. Tuollainen vesiraketin laukaisu ei myöskään vaatine erityisemmin mitään lupia tai kortteja? Korttihomman ymmärtää sinänsä, että asianomainen on todistaut ymmärtävänsä jotain rakettien turvallisesta käsittelystä, mutta toisaalta se voi olla hyvin rajoittavakin kynnys harrastuksen aloittamiseen pienessä maassa.
Pieni hybridirakettikin olisi kiinnostava suhteellisen helppoutensa takia. Kermavaahtokapselien saatavuus on nykyisellään hyvä ja hintakin suht edullinen, mutta onko noita kukaan saanut lentämään. Eikös tälläkin foorumilla ollut jokunen pikku hybridin omistaja, olisi hauska kuulla oliko vaivan arvoinen laite.
Mikähän on nykyisellään tämän rakettiharrastuksen tila? Foorumilla on kovin hiljaista, parissa päivässä kerkesi lukemaan suurinpiirtein kaikki aiheet läpi, sekin kyllä selvensi monta asiaa. Onko rakettikursseja tulossa ja onko niihin yleensäottaen kuinka paljon osaanottajia ja miten tuo etätoteutus käytännössä hoidetaan ja onko kortin voimassaololle millaisia edellytyksiä?
Tulihan siinä vuodatusta, hyvää alkuvuotta rakettiharrastajille.
Rakettiharrastus?
Re: Rakettiharrastus?
Paljon asiaa, josta poimin ensin raketin painon ja lentokorkeuden suhteen. Rakettisi on kevyt, kun paino on 60 g niin 20 g painonlisäys on merkittävä ero. Muilta mitoiltaan jne samanlaisen raketin kiihtyvyys kasvaa, kun paino pienenee, samoin maksiminopeuskin. Raketin lentoradan (noin) ensimmäinen kolmannes tapahtuu moottorin käydessä. Sitten se jatkaa matkaa hidastuen maan vetovoiman ja ilmanvastuksen voiman vaikuttaessa. Nopeus lisää ilmanvastusta (vieläpä nopeuden neliössä). Vastaavasti, painavampi raketti on hitaampi ja ilmanvastus pienempi. Jos haluaa maksimoida tietyn raketin lentokorkeuden, täytyy hakea OpenRocketilla optimipaino. OR:n käyrät näyttävät myös nopeuden ja kiihtyvyyden, niistä saa kuvaa tapahtumista. Tämä ei ole aivan intuitiivinen juttu ja sai minut aikanaan pohtimaan fysiikan lakeja – sehän onkin yksi harrastuksen oheishyödyistä.
Laskeutumisnopeus ei mallaa 50 cm:n varjon kanssa. Aivan kuin varjo ei lainkaan avautuisi? Simulaatiossa voi määrittää varjon avautumiskohtaa. Muuta en osaa näillä tiedoilla sanoa. Pitäisi päästä tekemään simulaatio täysillä tiedoilla.
Mikään laki ei puhu rakettikortista. Korttia tarvittiin aiemmin ’ruutimoottoreita’ ostettaessa, viranomaisen (TUKES) antaman luvan takia; se sitoi myyjää. Enää se ei ole tarpeen, CE-merkintä riittää EU-alueella. Erot hybridimoottorin ja ’ruutimoottorin’ välillä liittyvät suurten moottoreiden hankintaprosessiin. Hybridimoottori ei ole räjähdysaineita koskevien säädösten alainen. Moottorin tyypistä riippumatta ilmatilan käyttöä koskevat määräykset pätevät.
Vesiraketilla on saavutettu yli 800 metrin lentokorkeus, ihan hyvä siis pieniin ’ruutiraketteihin’ verrattuna! Simppeli vesiraketti voi olla halpa rakennussarja, mutta tehokkaat versiot on rakennettava itse. Niistä on oma lankansa foorumilla.
Laskeutumisnopeus ei mallaa 50 cm:n varjon kanssa. Aivan kuin varjo ei lainkaan avautuisi? Simulaatiossa voi määrittää varjon avautumiskohtaa. Muuta en osaa näillä tiedoilla sanoa. Pitäisi päästä tekemään simulaatio täysillä tiedoilla.
Mikään laki ei puhu rakettikortista. Korttia tarvittiin aiemmin ’ruutimoottoreita’ ostettaessa, viranomaisen (TUKES) antaman luvan takia; se sitoi myyjää. Enää se ei ole tarpeen, CE-merkintä riittää EU-alueella. Erot hybridimoottorin ja ’ruutimoottorin’ välillä liittyvät suurten moottoreiden hankintaprosessiin. Hybridimoottori ei ole räjähdysaineita koskevien säädösten alainen. Moottorin tyypistä riippumatta ilmatilan käyttöä koskevat määräykset pätevät.
Vesiraketilla on saavutettu yli 800 metrin lentokorkeus, ihan hyvä siis pieniin ’ruutiraketteihin’ verrattuna! Simppeli vesiraketti voi olla halpa rakennussarja, mutta tehokkaat versiot on rakennettava itse. Niistä on oma lankansa foorumilla.
Re: Rakettiharrastus?
Moi,
Markku tuossa kertoikin jo suunnilleen kaiken oleellisen, mutta muutamia lisäyksiä:
Rakettikurssin ja -kortin juridinen status lakkasi olemasta muutamia vuosia sitten kun CE-hyväksytyt moottorit tulivat markkinoille. Niitä saa ostaa ja lennättää, kunhan on täyttänyt 18 vuotta ja tekee lennätyksen OPS M1-32 "lennokkimääräyksen" ohjeiden mukaan. Raketit ovat tämän määräyksen silmissä vapaasti lentäviä lennokkeja ja lennätys on suht vapaata kunhan pysytään pois lentokenttien läheisyydestä.
Tämä kaikki tulee muuttumaan 1. heinäkuuta kun eurooppalaiset EASA-määräykset tulevat voimaan. Ilman erillistä lupaa ei saa lennättää mitään yli 120m korkeuteen ja mukaan tulee iso kasa muitakin rajoituksia. Nämä määräykset eivät ota mitään kantaa voimanlähteeseen, joten raketit, isot turbiinilennokit, kuvausdronet ja jopa paperilennokit ovat samalla viivalla. Olemme hakemassa poikkeuksia näihin määräyksiin, mutta prosessi on pahasti vaiheessa eikä yksityiskohdista ole vielä tietoa.
Kuten Markku kertoi, kevyin raketti ei aina lennä korkeimmalle. Erittäin kevyt raketti pysähtyy "kuin seinään" moottorin sammuttua ja ilmanvastus muuttuu merkitsevimmäksi voimaksi. Ja mitä laskuvarjoon tulee niin tarkista että varjo todella avautuu. Ettet ole vahingossa valinnut moottoria, jossa ei ole avauspanosta?
"kermavaahtohybridi" on enemmän tekninen kuriositeetti kuin järkevä voimanlähde rakettiin. Minulla on yksi setti, mutta en ole saanut sitä lentoon asti. Siitä pitäisi saada impulssia noin D-moottorin verran, mutta se on huomattavasti painavampi. Ainakin ohjeiden mukaan toimittaessa sytytys vaatii pyroteknisen panoksen joten sen "määräyshyöty" meni siinä. Vaihtoehtoisia ei-pyroteknisiä sytytystapoja on tutkittu, mutta toistaiseksi tietääkseni huonolla menestyksellä.
Rakettikursseja on edelleen järjestetty silloin tällöin, mutta ne ovat olleet enemmän opastustilaisuuksia. EASA:n myötä pakollinen kurssitus saattaa hyvinkin tulla takaisin jos haluaa lennättää yli 120m korkeuteen, mutta aika näyttää miten käy. Etäkurssimahdollisuus on yhä olemassa.
Summa summarum, rakettiharrastus on elossa, määräysympäristö elää, ja yritämme mukautua tilanteeseen.
Markku tuossa kertoikin jo suunnilleen kaiken oleellisen, mutta muutamia lisäyksiä:
Rakettikurssin ja -kortin juridinen status lakkasi olemasta muutamia vuosia sitten kun CE-hyväksytyt moottorit tulivat markkinoille. Niitä saa ostaa ja lennättää, kunhan on täyttänyt 18 vuotta ja tekee lennätyksen OPS M1-32 "lennokkimääräyksen" ohjeiden mukaan. Raketit ovat tämän määräyksen silmissä vapaasti lentäviä lennokkeja ja lennätys on suht vapaata kunhan pysytään pois lentokenttien läheisyydestä.
Tämä kaikki tulee muuttumaan 1. heinäkuuta kun eurooppalaiset EASA-määräykset tulevat voimaan. Ilman erillistä lupaa ei saa lennättää mitään yli 120m korkeuteen ja mukaan tulee iso kasa muitakin rajoituksia. Nämä määräykset eivät ota mitään kantaa voimanlähteeseen, joten raketit, isot turbiinilennokit, kuvausdronet ja jopa paperilennokit ovat samalla viivalla. Olemme hakemassa poikkeuksia näihin määräyksiin, mutta prosessi on pahasti vaiheessa eikä yksityiskohdista ole vielä tietoa.
Kuten Markku kertoi, kevyin raketti ei aina lennä korkeimmalle. Erittäin kevyt raketti pysähtyy "kuin seinään" moottorin sammuttua ja ilmanvastus muuttuu merkitsevimmäksi voimaksi. Ja mitä laskuvarjoon tulee niin tarkista että varjo todella avautuu. Ettet ole vahingossa valinnut moottoria, jossa ei ole avauspanosta?
"kermavaahtohybridi" on enemmän tekninen kuriositeetti kuin järkevä voimanlähde rakettiin. Minulla on yksi setti, mutta en ole saanut sitä lentoon asti. Siitä pitäisi saada impulssia noin D-moottorin verran, mutta se on huomattavasti painavampi. Ainakin ohjeiden mukaan toimittaessa sytytys vaatii pyroteknisen panoksen joten sen "määräyshyöty" meni siinä. Vaihtoehtoisia ei-pyroteknisiä sytytystapoja on tutkittu, mutta toistaiseksi tietääkseni huonolla menestyksellä.
Rakettikursseja on edelleen järjestetty silloin tällöin, mutta ne ovat olleet enemmän opastustilaisuuksia. EASA:n myötä pakollinen kurssitus saattaa hyvinkin tulla takaisin jos haluaa lennättää yli 120m korkeuteen, mutta aika näyttää miten käy. Etäkurssimahdollisuus on yhä olemassa.
Summa summarum, rakettiharrastus on elossa, määräysympäristö elää, ja yritämme mukautua tilanteeseen.
“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener
- James A. Michener
-
Guest
Re: Rakettiharrastus?
Okei kiitos hyvistä vastauksista, eli siis uskaltaa kokeilla raketteja muulloinkin kun aattoiltaisin, ainakin siihen saakka kun tulee uudet määräykset asiasta. Onkohan suomessa myytävänä CE hyv. moottoreita vai pitääkö katsoa muualle Eurooppaan? Lennätyspaikkojakin löytyy, olen niitä lennokkiharrastuksen takia haalinut käyttööni.
Tuossa OpenRocket tapauksessa tuntui tuo selitys tuosta inertiasta ihan järkevälle joten kokeilin lisätä toisen raketin painoa josko se lentäisi korkeammalle. Nyt samalla massalla edelleen tuo toinen menee yli neljä kertaa korkeammalle samalla moottorilla. Stability molemmissa on kahden kaliberin luokkaa, vaikuttaako launch lug laukaisussa kitkavoimana rakettia vastaan vai onko se vain ilmanvastuksen takia mukana?
Nyt vaan huomasin, että grafiikkaikkunassa tuolla vasemmassa alanurkassa on ihan eri nopeus ja korkeus kuin simulaatiossa tai plotissa. Eli tuossa grafiikan alanurkassa apogee kolminkertastui painoa lisäämällä, mutta simulaatiossa tuli vain 10 prosenttia lisää, voisikohan käyttämässäni 15.03 versiossa olla bugi?
Moottorissa ei ole avauspaukkua mutta tuo deployment on laitettu timerin mukaan tuohon (launch +NN)
Laskuvarjo kyllä softan mukaan laukeaa apogeen jälkeen ja nopeus tippuu kun tämä tapahtuu, mutta tippuu kovin vähän, täytyy käydä katolta nakkaamassa alas tuo tekele niin näkee.
Vesiraketti sinällään ei olisi mahdoton projekti kun on pajassa cnc koneita ja pitkä kokemus komposiittimateriaaleista ja painesäiliöiden valmistamisesta ja testaamisesta. Korkeapainekompressori ja hydrauliset testilaitteetkin olisi valmiina, jää nähtäväksi saako projektin toteutettua ennen mahdollisten korkeusrajoituksien voimaantuloa.
Tuossa OpenRocket tapauksessa tuntui tuo selitys tuosta inertiasta ihan järkevälle joten kokeilin lisätä toisen raketin painoa josko se lentäisi korkeammalle. Nyt samalla massalla edelleen tuo toinen menee yli neljä kertaa korkeammalle samalla moottorilla. Stability molemmissa on kahden kaliberin luokkaa, vaikuttaako launch lug laukaisussa kitkavoimana rakettia vastaan vai onko se vain ilmanvastuksen takia mukana?
Nyt vaan huomasin, että grafiikkaikkunassa tuolla vasemmassa alanurkassa on ihan eri nopeus ja korkeus kuin simulaatiossa tai plotissa. Eli tuossa grafiikan alanurkassa apogee kolminkertastui painoa lisäämällä, mutta simulaatiossa tuli vain 10 prosenttia lisää, voisikohan käyttämässäni 15.03 versiossa olla bugi?
Moottorissa ei ole avauspaukkua mutta tuo deployment on laitettu timerin mukaan tuohon (launch +NN)
Laskuvarjo kyllä softan mukaan laukeaa apogeen jälkeen ja nopeus tippuu kun tämä tapahtuu, mutta tippuu kovin vähän, täytyy käydä katolta nakkaamassa alas tuo tekele niin näkee.
Vesiraketti sinällään ei olisi mahdoton projekti kun on pajassa cnc koneita ja pitkä kokemus komposiittimateriaaleista ja painesäiliöiden valmistamisesta ja testaamisesta. Korkeapainekompressori ja hydrauliset testilaitteetkin olisi valmiina, jää nähtäväksi saako projektin toteutettua ennen mahdollisten korkeusrajoituksien voimaantuloa.
Re: Rakettiharrastus?
Jos meinaat tehdä vesiraketteja itse niin laita ihmeessä tänne juttuja ja mahdollisesti kuvia ja videoita. Rakettien väsääminen on harvojen harrastus mutta erittäin mielenkiintoista. Minulla on tuo projekti "omatekoinen rakettimoottori" ja lisää tulee tapahtumaan kunhan kevät koittaa.
Re: Rakettiharrastus?
Open Rocketin omalla sivustolla on hyvää materiaalia; http://openrocket.info/documentation.html
Täältä löytyy myös Sampo Niskasen diplomityö, jonka pohjalta OR on tehty. Lisää vaikkapa RocketryForumilla:
https://www.rocketryforum.com/search/14 ... &c[node]=7
Oma tuntumani (käytän tuoreinta versiota eli OR 15.3) on se, että simulaatio voi tuottaa outoja tuloksia, samoin ’kokoonpanoruudun vasen alanurkka’, kun liikutaan suuren kiihtyvyyden puolella ja samalla rakenteita on kevennetty kenties liiaksi. Onko rakettisi kenties ääritrimmattu nopeutta ajatellen? Raketin instabiilius voi ’kaataa’ lentokorkeuden simulaatiossa, mutta rakettisi 2 cal stabiliteetti on kyllä riittävä. Nelinkertainen nousukorkeus ei kuulosta loogiselta, koska (=Mr. Newton) F=ma eikä massan muutos (60g-20g) aiheuta sellaiseen sopivia kiihtyvyyseroja. Kokeile laajemmalla kaistalla eri painoja ja niitä moottoreita, joissa on avauspanos – ehkä OR kompastuu johonkin tällaiseen? Jännä ongelma!
Launch lugit jarruttavat kiskoa pitkin liukuessaan ja lisäävät ilmanvastusta lennon aikana. Niiden sijoittelu runkoon nähden on tärkeä kiskosta irtaantumista ajatellen. En ole löytänyt tästä asiasta hyvää systemaattista tutkimusta. Lugin muoto tietysti vaikuttaa sen ilmanvastukseen. On kokeiltu myös lugeja, jotka irtoavat raketin irrottua kiskosta. Itse käytän laukaisutorneja; lugiongelmat väistyvät, samoin kiskon mahdollinen piiskaeffekti.
Laskuvarjojen myyjät yleensä ilmoittavat varjolle tarkoitetun raketin painon ja laskeutumisnopeuden. Siltä taholta voi googlettaa osviittaa omiin varjorakenteisiin ja vertailuarvoja simulaattorin tuottamaan tulokseen nähden. Anekdootti: Tamperelaiset pääsivät heittelemään Näsinneulasta testatessaan Supikoiran laskuvarjoja.
Täältä löytyy myös Sampo Niskasen diplomityö, jonka pohjalta OR on tehty. Lisää vaikkapa RocketryForumilla:
https://www.rocketryforum.com/search/14 ... &c[node]=7
Oma tuntumani (käytän tuoreinta versiota eli OR 15.3) on se, että simulaatio voi tuottaa outoja tuloksia, samoin ’kokoonpanoruudun vasen alanurkka’, kun liikutaan suuren kiihtyvyyden puolella ja samalla rakenteita on kevennetty kenties liiaksi. Onko rakettisi kenties ääritrimmattu nopeutta ajatellen? Raketin instabiilius voi ’kaataa’ lentokorkeuden simulaatiossa, mutta rakettisi 2 cal stabiliteetti on kyllä riittävä. Nelinkertainen nousukorkeus ei kuulosta loogiselta, koska (=Mr. Newton) F=ma eikä massan muutos (60g-20g) aiheuta sellaiseen sopivia kiihtyvyyseroja. Kokeile laajemmalla kaistalla eri painoja ja niitä moottoreita, joissa on avauspanos – ehkä OR kompastuu johonkin tällaiseen? Jännä ongelma!
Launch lugit jarruttavat kiskoa pitkin liukuessaan ja lisäävät ilmanvastusta lennon aikana. Niiden sijoittelu runkoon nähden on tärkeä kiskosta irtaantumista ajatellen. En ole löytänyt tästä asiasta hyvää systemaattista tutkimusta. Lugin muoto tietysti vaikuttaa sen ilmanvastukseen. On kokeiltu myös lugeja, jotka irtoavat raketin irrottua kiskosta. Itse käytän laukaisutorneja; lugiongelmat väistyvät, samoin kiskon mahdollinen piiskaeffekti.
Laskuvarjojen myyjät yleensä ilmoittavat varjolle tarkoitetun raketin painon ja laskeutumisnopeuden. Siltä taholta voi googlettaa osviittaa omiin varjorakenteisiin ja vertailuarvoja simulaattorin tuottamaan tulokseen nähden. Anekdootti: Tamperelaiset pääsivät heittelemään Näsinneulasta testatessaan Supikoiran laskuvarjoja.
Re: Rakettiharrastus?
Suomessa ei tiettävästi ole jälleenmyyjää näille rakettimoottoreille. Ruotsissa on, mutta en tiedä kuinka mielellään toimittavat tänne.
Olemme tilanneet Saksasta suoraan valmistajalta https://www.raketenmodellbau-klima.de/ Toimii hyvin, mutta pienille määrille kuriirilähetyksen kulut ovat aika kovat.
Aiemmasta vaatimuslistasta jäi vielä mainitsematta maanomistajan lupa.
Olemme tilanneet Saksasta suoraan valmistajalta https://www.raketenmodellbau-klima.de/ Toimii hyvin, mutta pienille määrille kuriirilähetyksen kulut ovat aika kovat.
Aiemmasta vaatimuslistasta jäi vielä mainitsematta maanomistajan lupa.
“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener
- James A. Michener
Re: Rakettiharrastus?
OpenRocket -probleemaa on käsitelty muulla foorumilla; lähtökohtana 3000 m ero maksimikorkeudessa.
"I use win10, the Java OpenRocket has stopped launching. te .exe version of OpenRocket gives simulation readings very high compared to the java version.. installed it on a friends computer, simulated and there was more than a 3000m apogee difference between them. Problem resolved in other thread". Sillä toisella 'säikeellä' oli linkki:
https://www.rocketryforum.com/threads/o ... ms.143540/
Onko jokin Win-versio ja Java-versio -ongelma kyseessä? Joku kirjoittajista oli käyttänyt erillistä asennus ('installer') -ohjelmaa ja sitten päivä taas paistoi risukasaan... En osaa kommentoida näin tietsariteknistä asiaa, mutta et näköjään ole yksin!
"I use win10, the Java OpenRocket has stopped launching. te .exe version of OpenRocket gives simulation readings very high compared to the java version.. installed it on a friends computer, simulated and there was more than a 3000m apogee difference between them. Problem resolved in other thread". Sillä toisella 'säikeellä' oli linkki:
https://www.rocketryforum.com/threads/o ... ms.143540/
Onko jokin Win-versio ja Java-versio -ongelma kyseessä? Joku kirjoittajista oli käyttänyt erillistä asennus ('installer') -ohjelmaa ja sitten päivä taas paistoi risukasaan... En osaa kommentoida näin tietsariteknistä asiaa, mutta et näköjään ole yksin!