Omatekoiset sytyttimet ilman ruutia

[sampo]

Itsetehdyt sytyttimet on usein työläitä valmistaa ja vaativat ruutia. Olen pohtinut miten saisi valmistettua sytyttimiä, jossa pyromassa johtaisi sähköä eikä tarvitsisi vastuslankojen juottelua. Tänä viikonloppuna testailin sytyttimiä, jotka ovat vain nitroselluloosalakkaa ja kimröökiä (nokea), ja ne toimivat hämmästyttävän hyvin.

NC-lakkaa tein liuoittamalla puolikkaan pingispallon puoleen desiin asetonia. Sekoitin 4-8 tl kimröökiä ja noin 1 cl NC-lakkaa - koostumusta vaihdellen saa eripaksuista tahnaa.

80-johtimisesta lattakaapelista revitään kaksi johdinta, leikataan pää ja kuoritaan 1-5mm matkalta. Johtimien pitäisi jäädä sojottamaan suoraan. Tämä tarvii vain dipata tahnaan paksuudesta riippuen 1-4 kertaa. (Jos johdinta ei kuorinut, sytytin ei toiminut kovin hyvin.)

Kun johtimia oli kuorittu 1-2 mm, vastus oli noin 30-60 Ω, 3-5 mm kuorinnalla 10-20 Ω. Pääsääntöisesti sytyttimet syttyivät 170-250 ms viiveellä, tosin parilla kesti 500-2500 ms syttyäkseen kunnolla. En ihan uskaltaisi noilla klustereita laukoa, mutta vähän kehittelemällä tuosta voisi saada siihenkin toimivan. Voisi esim. testata seostaa mukaan pieni määrä magnesiumjauhetta.

Hidastetut videot sytytintesteistä on tuolla: http://youtu.be/Ah1rM-wZBiA (Kuvattu 120fps, eli nelinkertaisesti hidastettu.)

Testasin käyttää kimröökin sijaan ja lisäksi myös Bilteman kemiallisen metallin mukana tulevaa alumiinijauheseosta, ja se ei toiminut lainkaan. Ei johtanut lainkaan NC-seoksessa ja heikensi johtavuutta ja syttyvyyttä kun sekoitti sitä kimröökin sekaan.

[tt]

Kokeilin samaa reseptiä, mutta Bauhausista ostetusta Uula-merkkisestä kimröökistä tehty nc-lakkatahna ei johda kuivuttuaan sähköä lainkaan. Sen sijaan saman valmistajan grafiittipigmentistä tehty tahna toimii erinomaisesti. Kaapelina käytin tavallista 1.27mm jaolla olevaa lattakaapelia. Noin 3mm kuorinnalla sytyttimien resistanssit olivat 10-15 ohmia.
Mutu-tuntumalla nämä sytyttimet leimahtivat vähintään yhtä komeasti ja nopeasti kuin hyviksi havaitut vastuslankaa ja pyromassaa käyttävät sytyttimet. Kerron lisää testituloksia kunhan saan tehtyä isomman erän.
Epäilisin että Sampon käyttämä "kimrööki" on oikeasti grafiittia tai jotain seosta.

[MikaJ]

Mikä Timo sun käyttämäsi lakkamerkki on?

Mika

[tt]

Stigan pingispalloja ja Mastonin asetonia
Kokeilin myös Tikkurilan Dicco-pohjustuslakkaa, mutta pingispallolakka on parempaa.

[MikaJ]

Stigan pingispalloja ja Mastonin asetonia
Kokeilin myös Tikkurilan Dicco-pohjustuslakkaa, mutta pingispallolakka on parempaa.

Joo, pohjustus- ja hiontalakassa on melkoisesti täyteainetta, liekö talkkia. Millainen tuossa pingislakassa on sekoitussuhde tai tavoiteltava viskositeetti? Valmiin töhnän paksuus itsessään ei taida olla riittävä määre, kun se sideaine itsessäänkin voi olla paksua tai litkua, ja sitten vielä grafiitin määrällä säätyy lopullinen jämäkkyys, eli sekä pelkän lakan että massan olemus kiinnostaa.

On kyllä erinomainen homma, jos näin yksinkertaisilla aineilla siitä riesasta päästään!

Mika

[sampo]

Mainitsinkin ekassa viestissä oman sekoitussuhteen, puolikas pingispallo + puoli desiä asetonia. Pitää antaa liueta vuorokausi, satunnaisesti sekoittaen. Tämä tuottaa kohtuullisen löysää lakkaa. Tähän voi sitten sekoittaa kimröökiä sen verran että tulee sopiva paksuus.

Jos haluaa ylimääräisen suojakerroksen, voi lopullisen sytyttimen dipata puhtaaseen lakkaan. Olen tehnyt näin kaupallisillekin sähkösytyttimille, suojaa murtumiselta.

Ja itse tosiaan käytin SATS:n kerhotilasta löytyvää kimröökiä vanhassa purkissa, ei mitään tarkempaa tietoa mitä se on. Hyvä olisi tosiaan testailla mitkä kaupallisesti saatavat väriaineet toimivat.

[tt]

Ja itse tosiaan käytin SATS:n kerhotilasta löytyvää kimröökiä vanhassa purkissa, ei mitään tarkempaa tietoa mitä se on. Hyvä olisi tosiaan testailla mitkä kaupallisesti saatavat väriaineet toimivat.

Onko se syvän mustaa vai vähän harmahtavaa? Jos se on se sama purkki, jota aikoinaan läikytin kerhotilan pöydälle, niin se on grafiittia.

[MikaJ]

Eikä ole ihme, jos ei kimrööki toimi. Wikipediasta lainattua:

"All carbon blacks have chemisorbed oxygen complexes (i.e., carboxylic, quinonic, lactonic, phenolic groups and others) on their surfaces to varying degrees depending on the conditions of manufacture. These surface oxygen groups are collectively referred to as volatile content. It is also known to be a non-conductive material due to its volatile content."

Eli grafiittia sen olla pitää.

Mika