


Ja videokin löytyy!
Hyvin suuri osa tuosta tulee jälkidiffuusorista, jonka avautumiskulma ei saisi olla juuri enempää kuin 3 astetta kumpaankin suuntaan. Käytännössä Polluxin tunneliin ei tuollaista pysty tekemään, vaan jos siihen diffuusori tehdään, niin siinä tulee jotain n. 7 astetta molempiin suuntiin. Saa nähdä kuinka hyvin toimii.tommi wrote:1. Tunneli vie yllättävän paljon tilaa pituusuunnassa.
Tarkemmin sanoen puhaltimen lapojen lukumäärällä ja suoristajan lapojen lukumäärällä ei saa olla yhteisiä tekijöitä. Jos esim. puhaltimessa on 6 lapaa, niin suoristimessa ei saa olla 4 tai 8 lapaa. Tämä sen vuoksi, ettei lavoista lähtevä häiriintynyt ilmavana osu useampaan kuin yhteen suoristajan lapaan yhtaikaisesti.tommi wrote:4. Aksiaalipuhaltimelta tuleva pyörivä ilmavirta kannattaa suoristaa vastakkaissuuntaisella siivistöllä heti puhaltimen jälkeen. Kiinteän siivistön (staattori?) siipien määrä ei saa olla jaollinen puhaltimen siipien määrällä, vaan esim. puhaltimen siipien määrä ±1. Spinneri kannattaa tehdä tasoittamaan ilmavirran kulkua, hyvä materiaali voi olla esim. styrofoam.
Tuokin on vähän kaksipiippuinen juttu: pyöristyksen (koskee lähinnä kavennusta) pitäisi olla sellainen ettei rajakerros irtoa, mutta toisaalta jos se on liian loiva (ja näin ollen pitkä) niin rajakerros kasvaa paljon. Nimenomaan kehittynyt (paksu) rajakerros on sitä että virtaus on nopeampi keskellä kuin reunoilla. Virtauksen irtoaminen puolestaan aiheuttaa turbulenssia ja tehohäviöitä virtaukseen juuri ennen testisektiota. Optimaalisessa kavennuksessa virtaus melkein irtoaa, muttei ihan. Tällöin saadaan testisektioon tasainen virtaus mahdollisimman pienellä rajakerroksella.tommi wrote:5. Tulopuolella rakenne kannattaa tehdä sellaiseksi, että ilmavirta ei pääse "irtoamaan" seinämistä helposti. Eli siis kaikki kulmat pitäisi olla pyöristetty suurella pyöristyssäteellä (mielummin luokkaa 100mm tai yli) virtaussuunnassa. Jos virtaus irtoaa seurauksena on, että testisektion kohdalla kammion keskellä on suurempi virtausnopeus kuin laidoilla.
Tarkemmin sanoen ulos virtaavan virtauksen painehäviö on pienempi. Hyvin suunnitellussa tuulitunnelissa ilman loppudiffuuseria voi ulosvirtauksen aiheuttama painehäviö olla kokonaishäviöstä hyvinkin luokkaa 70%. Jos diffuuserilla kaksinkertaistetaan ulosvirtauksen halkaisija, tippuu sen suhteellinen vastuskerroin tekijällä 16.tommi wrote:7. Testisektion jälkeen kannattaa olla vielä erillinen laajennusosa, jossa avautumiskulma on suhteellisen pieni. Tässä on ideana että ilmavirran nopeus hidastetaan hallitusti, jolloin tunnelista ulkoilmaan virtaavan ilman aiheuttama vastus on selvästi pienempi.
Jos ilmanohjaimeksi meinaat niin sitten tuo alumiininen hunajakenno on varmaan paras valinta. Sitä näyttää toimittavan ainakin Apollo Materials Oy, Potma Oy ja KG Enterprise Oy (tukkumääriä varmaan toimittavat mieluiten, mutta kannattaa kysellä kuitenkin).Jyra wrote:Mistä saa hunajakennoa (alumiinistä tai jotain)?
Tuulitunnelikirjassa neuvotaan nyrkkisäännöksi, että ilman tasaajassa saisi olla suuruusluokkaa 150 silmää kumpaankin suuntaan, eli esim. Polluxin kokoluokan tuulitunneliin tuo 6.4mm olisi juuri passeli (enkä kyllä alle 5mm silmäkokoa suosittelisi muutenkaan, alkaa vastus käydä hurjaksi). Paksuuden suhde silmäkokoon nähden suositellaan olevan n. 6-8. Näin ollen joku 6.4mm silmäkoko ja 4-5cm paksuus pitäisi olla suhteellisen hyvä pieniin tuulitunneleihin.Anonymous wrote:Alumiinisen hunajakennon silmä koot olivat 19,2mm,12,8 ja 6,4mm ja korkeus 5-300mm.Olisiko pienin silmä koko paras ja kuinka korkea (paksu) sen kannattaisi olla?
Lähtin sähköpostia Potma Oy:lle.(potma@potma.fi).Vastaus:sampo wrote: Mistäs olet noita kysellyt, ja paljonko tuollaiset maksavat? Polluxkin tarvitsisi palasen tuollaista piakkoin....