Ensimmäinen laukaisu onnistui loppujen lopuksi monien vastoinkäymisten jälkeen, ja prosessissa varmasti opittiin paljon. Jotta kyseinen oppi ei unohtuisi, laittakaa kaikki mahdolliset huomiot siitä mikä meni hyvin, mitä muuta pitäisi tehdä etukäteen, mitä pitäisi ottaa mukaan, ym. tähän viestiketjuun.
Aloitan itse, täydennän listaa jos muistan jotain myöhemmin:
Hyviä huomioita
* Askon "sääpallot" toimivat todella hyvin ja niinkin yksinkertaiseksi laitteeksi antoivat hyvää lisäinformaatiota säätilasta. Eli tavallisia heliumpalloja muutama kappale paikalle mukaan.
* Suuri määrä PMR-puhelimia pelasti monilta hammastenkivistyksiltä.
Mitä pitäisi tehdä etukäteen
* Kasata raketti lentokuntoon, nomexit, lentotietokoneet, laukaisupanospiuhat (panokset korvattu esim. lampuilla), sisuskalut ja kaikki. Kentällä tuli kuin tulikin yllätyksiä sitä kasatessa siitä miten ja missä järjestyksessä esim. nomexit ja piuhat pitää kytkeä.
Mitä pitäisi ottaa mukaan
* Varalle lisää pikakiinnityslukkoja. Tällä kertaa oli yksi varalla, ja se oikeasti tarvittiinkin.
* Aurinkolasit, helpottaa taivaalle tiirailua rakettia etsiessä.
* (Otsa)lamppuja.
Mitä pitäisi muistaa paikalla
* Jos raketti ei näy laukaisupaikalle, niin käytetään mahdollisimman tarkasti nähtyjä suuntia, eikä suinpäin ryntäillä etsimään rakettia. :-P
[Haisunäätä] Ensimmäistä laukaisusta opittua ja parannettava
-
sampo
- Site Admin
- Posts: 441
- Joined: 20 January 2003 12:31:32
- Nimi: Sampo Niskanen
- Location: Espoo
- Contact:
[Haisunäätä] Ensimmäistä laukaisusta opittua ja parannettava
I doubt, therefore I may be.
Motto: Per aspera ad astra (prope)
Hieno informaatio ulkomaailmalle näkyy lähteneen. Kiitos kuvista!
Talvi- ja kesäolosuhteet vaativat osin erilaisia systeemejä.
Lähetyslaitekärry sopii tasaiselle kentälle kesäkäyttöön, mutta hangessa raahattavaksi se on hankala.
Talven varalle omalla työlistallani on kaasu- ja sähköosion irroitus, modaus selkeäksi erillisyksiköksi, mikä voi liittää joko "kesäkärryyn" tai talvella kiinnittää suoraan jalustaan.
N2O-pullolle lämpöeristetty kotelo, missä termostaatin takana sähkölämmitys, suunnitteilla .
Ahkio - toinen sellainen - suunnitteilla.
Parempia sääsuojia (video)kameroille?
Paksu 30m kaapeli koteloon tai vielä mieluummin kelalle, reppukiinnitykseen - suunnitteilla
Kaikki ottavat otsalampun, ledi-sellaiset eivät edes maksa muutamaa euroa enempää
Asko voisi saada mitat kehyksestä ja laskentataulukon sille vetypallosysteemille?
Lähetyslaitteiston sähköjen "manuaali" aina mukaan!
Paikanninlaite rakettiin - tämän joudun sälyttämään taitavammille
Hieno informaatio ulkomaailmalle näkyy lähteneen. Kiitos kuvista!
Talvi- ja kesäolosuhteet vaativat osin erilaisia systeemejä.
Lähetyslaitekärry sopii tasaiselle kentälle kesäkäyttöön, mutta hangessa raahattavaksi se on hankala.
Talven varalle omalla työlistallani on kaasu- ja sähköosion irroitus, modaus selkeäksi erillisyksiköksi, mikä voi liittää joko "kesäkärryyn" tai talvella kiinnittää suoraan jalustaan.
N2O-pullolle lämpöeristetty kotelo, missä termostaatin takana sähkölämmitys, suunnitteilla .
Ahkio - toinen sellainen - suunnitteilla.
Parempia sääsuojia (video)kameroille?
Paksu 30m kaapeli koteloon tai vielä mieluummin kelalle, reppukiinnitykseen - suunnitteilla
Kaikki ottavat otsalampun, ledi-sellaiset eivät edes maksa muutamaa euroa enempää
Asko voisi saada mitat kehyksestä ja laskentataulukon sille vetypallosysteemille?
Lähetyslaitteiston sähköjen "manuaali" aina mukaan!
Paikanninlaite rakettiin - tämän joudun sälyttämään taitavammille
Tässä vähän ideoita (multa + Antilta + Askolta):
- Testataan käytettävä sytytyspiuha ennen laukaisua.
- Mikä vika oli happiventtiilissä?
- Puukiipeilykengät
- Kuvataan laskeutuva raketti kameralla. Määritetään kuvasta tarkka suunta sekä raketin koosta etäisyys.
- GPS-moduuli raketin kyytiin, lähettää telemetriatietoa maa-asemalle
- Puolijoukkueteltta, jossa pysyy kaasupullot + tietokone + akut lämpimänä
- Pari autonakkua virtaa varten, aggregaatti
- Sähkölämmityslaite (+auton akku/aggregaatti) ilokaasulle + läppärille
- Radiomajakka rakettiin, suunnitaan sijainti
- Piezo-piipperi rakettiin
- Tekstiviesti/gprs -yhteys rakettiin eli kännykkä kyytiin.
- Videosignaalin vastaanotto videokameraan, joissakin videokameroissa on sisääntulo, ei tarvita läppäriä.
- LA-puhelin (walkie-talkie) raketin kyytiin, verkkokortin kokoinen tietokone myös. Raketin tietokone voisi keskustella maa-aseman tietokoneen kanssa LA-puhelimen piippausten kautta. Maa-asema voisi antaa komentoja raketille, kuten: anna GPS-koordinaatit, anna muuttuja x, aseta piezo-piipperi päälle/pois Jos raketissa on kännykkä, se voi keskustella maa-aseman kanssa GSM-verkon kautta.
- Voisimme laskea arvion raketin laskeutumispaikalle, ammuttaessa se kulmassa x ja tuuliolosuhteiden ollessa x, y ja z. Voisimme laskea arvion raketin ampumiskulmalle, jotta se laskeutuisi lähtöpaikalle tuuliolosuhteiden ollessa x, y ja z.
- Voitaisiin laskea vetypallon nousunopeus. Voitaisiin mitata suunta ja korkeuskulma vetypalloon tietyillä ajanhetkillä. Tästä voitaisiin määrittää tuulen nopeudet eri korkeuksilla.
- Testataan käytettävä sytytyspiuha ennen laukaisua.
- Mikä vika oli happiventtiilissä?
- Puukiipeilykengät
- Kuvataan laskeutuva raketti kameralla. Määritetään kuvasta tarkka suunta sekä raketin koosta etäisyys.
- GPS-moduuli raketin kyytiin, lähettää telemetriatietoa maa-asemalle
- Puolijoukkueteltta, jossa pysyy kaasupullot + tietokone + akut lämpimänä
- Pari autonakkua virtaa varten, aggregaatti
- Sähkölämmityslaite (+auton akku/aggregaatti) ilokaasulle + läppärille
- Radiomajakka rakettiin, suunnitaan sijainti
- Piezo-piipperi rakettiin
- Tekstiviesti/gprs -yhteys rakettiin eli kännykkä kyytiin.
- Videosignaalin vastaanotto videokameraan, joissakin videokameroissa on sisääntulo, ei tarvita läppäriä.
- LA-puhelin (walkie-talkie) raketin kyytiin, verkkokortin kokoinen tietokone myös. Raketin tietokone voisi keskustella maa-aseman tietokoneen kanssa LA-puhelimen piippausten kautta. Maa-asema voisi antaa komentoja raketille, kuten: anna GPS-koordinaatit, anna muuttuja x, aseta piezo-piipperi päälle/pois Jos raketissa on kännykkä, se voi keskustella maa-aseman kanssa GSM-verkon kautta.
- Voisimme laskea arvion raketin laskeutumispaikalle, ammuttaessa se kulmassa x ja tuuliolosuhteiden ollessa x, y ja z. Voisimme laskea arvion raketin ampumiskulmalle, jotta se laskeutuisi lähtöpaikalle tuuliolosuhteiden ollessa x, y ja z.
- Voitaisiin laskea vetypallon nousunopeus. Voitaisiin mitata suunta ja korkeuskulma vetypalloon tietyillä ajanhetkillä. Tästä voitaisiin määrittää tuulen nopeudet eri korkeuksilla.
Joo, ei vaan tullut mieleen että tavallisissa saman näköisissä harmaissa lattakaapeleissa voisi olla näin suuria eroja. Tiedämme enemmän kunhan ehdin testaamaan noita letkuja.- Testataan käytettävä sytytyspiuha ennen laukaisua.
Moduli löytyy jo, kaikki muu puuttuu. Homma vaatii vaan vähän pohdintaa, koska antennin pitäisi käytännössä olla kärkikartiossa, jotta sillä olisi mahdollisimman hyvä näkyväisyys. Kartion kuitenkin pitäisi olla mahdollisimman kevyt, jotta se ei irtoaisi omia aikojaan pikkuvarjon varassa roikuttaessa. Lisäksi laskeutumisessa kartio osoittaa alaspäin...- GPS-moduuli raketin kyytiin, lähettää telemetriatietoa maa-asemalle
Erittäin hyviä ideoita. Tosin pj-teltta on vähän isohko ja lämpiää hitaasti. Sen sijaan isolla "eteisellä" varustettu tunneliteltta olisi pop.- Puolijoukkueteltta, jossa pysyy kaasupullot + tietokone + akut lämpimänä
- Pari autonakkua virtaa varten, aggregaatti
- Sähkölämmityslaite (+auton akku/aggregaatti) ilokaasulle + läppärille
Joo, molemmat onnistuu. Tosin av-lähetin tietsikan piipperi olivat jo nytkin kyydissä. Minulla on hälytyslaitteen pakkolaukaisulähetin eli pienen tulitikkuaskin kokoinen 433MHz lähetin sekä (kökkö) suunta-antenni. Uukillakin lienee ratkaisuja.- Radiomajakka rakettiin, suunnitaan sijainti
- Piezo-piipperi rakettiin
Joo-o. Kuka ostaa? Läppäri ja digitointilaite sattui olemaan käsillä.- Videosignaalin vastaanotto videokameraan, joissakin videokameroissa on sisääntulo, ei tarvita läppäriä.
- Tekstiviesti/gprs -yhteys rakettiin eli kännykkä kyytiin.
- LA-puhelin (walkie-talkie) raketin kyytiin, verkkokortin kokoinen tietokone myös. Raketin tietokone voisi keskustella maa-aseman tietokoneen kanssa LA-puhelimen piippausten kautta. Maa-asema voisi antaa komentoja raketille, kuten: anna GPS-koordinaatit, anna muuttuja x, aseta piezo-piipperi päälle/pois Jos raketissa on kännykkä, se voi keskustella maa-aseman kanssa GSM-verkon kautta.
RockSim osaa tuon.- Voisimme laskea arvion raketin laskeutumispaikalle, ammuttaessa se kulmassa x ja tuuliolosuhteiden ollessa x, y ja z. Voisimme laskea arvion raketin ampumiskulmalle, jotta se laskeutuisi lähtöpaikalle tuuliolosuhteiden ollessa x, y ja z.
Kyllähän näitä ideoita on, mutta kaikkea ei ehtinyt toteuttaa ensimmäiseen laukaisuun. Tai sitten olisimme kokeneet herwoodilaisten kohtalon
Sitten tuosta raketin etsimisestä. Meillä oli tarkat suuntimat, mutta seurasiko niitä kukaan kompassin kera? Välissä oli metsää, joten suoraa linjaa oli vaikea seurata pelkästään visuaalisesti. Lisäksi etäisyyden suhteen meinasi loppua usko kesken...
Checkilistaan olisi hyvä lisätä myös ohjeet laukaisun keskeytystä varten. Missä se lista muuten on? Sen haltija voisi päivittää siihen tehdyt muutokset täällä olevaan listaan talteen.
“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener
- James A. Michener
Lainaus: - Mikä vika oli happiventtiilissä?
Vastaus: Ei mitään vikaa,
mahdollisesti paineenalennusventtiili oli liian kovalla paineella alkuun; sen paine oli ensin säädetty 5..6 bar, mutta onnistuneessa laukaisussa käytetty 3 bar on ilmeisesti se oikea - tästä Tommi huomautti meille.
Muu hässäkkä = epäilty vika magneettiventtiilissä = oli testikonsolini vika; Magneettiventtiili toimi, kun viimein älysin testata sitä tt:n varsinaisella laukaisukonsolilla. Lähetyslaitteeseen ei siis lopulta tarvinnut tehdä mitään muutoksia, mutta verenpainetta se ehti hieman nostaa.
Testikonsolia en ehtinyt vielä purkaa ja katsoa, mitä sille oli tapahtunut
Vastaus: Ei mitään vikaa,
mahdollisesti paineenalennusventtiili oli liian kovalla paineella alkuun; sen paine oli ensin säädetty 5..6 bar, mutta onnistuneessa laukaisussa käytetty 3 bar on ilmeisesti se oikea - tästä Tommi huomautti meille.
Muu hässäkkä = epäilty vika magneettiventtiilissä = oli testikonsolini vika; Magneettiventtiili toimi, kun viimein älysin testata sitä tt:n varsinaisella laukaisukonsolilla. Lähetyslaitteeseen ei siis lopulta tarvinnut tehdä mitään muutoksia, mutta verenpainetta se ehti hieman nostaa.
Testikonsolia en ehtinyt vielä purkaa ja katsoa, mitä sille oli tapahtunut
HyperTek:in manuaali toteaa hapen paineesta, että
Jos vaikka seuraavan laukaisuun mennessä lukisimme kaikki tuon manuaalin
Siellä on mm. kerrottu kaikenlaista kivaa sytytysjohdon asentamisesta.
Eli 5.5 - 7 bar.adjust the regulator to between 80 and 100 psi.
Jos vaikka seuraavan laukaisuun mennessä lukisimme kaikki tuon manuaalin
Siellä on mm. kerrottu kaikenlaista kivaa sytytysjohdon asentamisesta.“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener
- James A. Michener
Tuota pj-telttaa Aapon kanssa pohdittiin sellaisena ratkaisuna, että pystytetään se tukikohdaksi jo laukaisua edeltävänä päivänä, lämmitetään kamiinalla, ja yövytään siellä. Mutta tosiaankin, tunneliteltta tai mikä vaan muukin vähänkään talvikäyttöisempi teltta lämpenee nopeasti kuulemma jopa pienellä "käsikosanilla".- Puolijoukkueteltta, jossa pysyy kaasupullot + tietokone + akut lämpimänä
- Pari autonakkua virtaa varten, aggregaatti
- Sähkölämmityslaite (+auton akku/aggregaatti) ilokaasulle + läppärille
Erittäin hyviä ideoita. Tosin pj-teltta on vähän isohko ja lämpiää hitaasti. Sen sijaan isolla "eteisellä" varustettu tunneliteltta olisi pop.
Minun vastaavasta radio-ovikellosta tuli jo se kameran radiolaukaisin. AV-linkkiäkin voisi suuntia, jos vaan olisi mukana kulkeva 2.4 gigan vastari. 1.2 gigalla ei kuulunut mitään, kun kokeilin.Minulla on hälytyslaitteen pakkolaukaisulähetin eli pienen tulitikkuaskin kokoinen 433MHz lähetin sekä (kökkö) suunta-antenni. Uukillakin lienee ratkaisuja.
Minulle jäi joku checklist-printti. Päivittelen kunhan löydän sen taas.Checkilistaan olisi hyvä lisätä myös ohjeet laukaisun keskeytystä varten. Missä se lista muuten on? Sen haltija voisi päivittää siihen tehdyt muutokset täällä olevaan listaan talteen.
Q=9
Ilokaasupullossa on vielä reilut 4 kg kaasua. Ekologisella laukaisurutiinilla se riittäisi muutamaan laukaisuun.
Kaksi käytettyä moottoria säilyttivät salaisuutensa = aineenvahvuusmittari ei halunnut mitata kaarevan pinnan läpi; täytyy kai kehittää mekaaninen "caliber", millä mitataan.
Se koepolttomoottori on H:gissä, jollei kukaan tarvitse sitä ennen, niin tuon vaikka seuraavaan rakettikokoukseen.
Kaksi käytettyä moottoria säilyttivät salaisuutensa = aineenvahvuusmittari ei halunnut mitata kaarevan pinnan läpi; täytyy kai kehittää mekaaninen "caliber", millä mitataan.
Se koepolttomoottori on H:gissä, jollei kukaan tarvitse sitä ennen, niin tuon vaikka seuraavaan rakettikokoukseen.
-
sampo
- Site Admin
- Posts: 441
- Joined: 20 January 2003 12:31:32
- Nimi: Sampo Niskanen
- Location: Espoo
- Contact:
Miten paljon siinä alunperin oli? Itse muistelisin että koepoltossa tankki täytettiin kahdesti (testi + poltto), laukaisussa kai viides yritys onnistui. Onko täyttöä muutoin testattu, eli onko tuo noin 7 täyttöä miten tarkka?Make_L wrote:Ilokaasupullossa on vielä reilut 4 kg kaasua. Ekologisella laukaisurutiinilla se riittäisi muutamaan laukaisuun.
Kai ne on myös punnittu ennen ja jälkeen käytön? Miten paljon ovat keventyneet?Make_L wrote:Kaksi käytettyä moottoria säilyttivät salaisuutensa = aineenvahvuusmittari ei halunnut mitata kaarevan pinnan läpi; täytyy kai kehittää mekaaninen "caliber", millä mitataan.
I doubt, therefore I may be.
Olipa paha... kaasupullo ensinnäkin: Jossain koepolton vaiheilla punnitsin; silloin oltiin 20 kg:n tuntumassa. Täytyy lisätä punnitus check-listalle!
Kaasua kulki kyllä pitkään ja kovaa, täytyy koettaa "kellottaa" videolta.
Moottorit: Ehdinpäs muokkaamaan.. Lennolla käytetty moottori:
Tehdasuutena 321,1 g -> 207,8 g lennon jälkeen. 113,3 g paloi (nyt jälkeenpäin tuli mieleen, että sisällä voi olla karstaa. Tuskin sen pois harjaaminen paljoa vaikuttaisi?)
Täydennys 11.4.: Siitä koepolttomoottorista ei minulla ole varmaa tietoa ennen lentoa. Onkohan A. punninnut? Jollei, niin toisen saman tyyppisen painoa voinee käyttää (tosin moottoreiden painoissa oli jnknverran hajontaa, keskipaino 395g (397,5-399,1). Koepolttomoottori painaa nyt 351g; vajaat 50 g kului.
-Asiasta toiseen; tätä väittää eräs nettisivu ilokaasusta.
Liquid phase
* Liquid density (1.013 bar at boiling point) : 1222.8 kg/m3
* Liquid/gas equivalent (1.013 bar and 15 °C (59 °F)) : 662 vol/vol
* Boiling point (1.013 bar) : -88.5 °C
* Latent heat of vaporization (1.013 bar at boiling point) : 376.14 kJ/kg
* Vapor pressure (at 20 °C or 68 °F) : 58.5 bar Critical point
* Critical temperature : 36.4 °C * Critical pressure : 72.45 bar
Mutta sitten eräs löytämäni sivu kertoo, että -10 ast C vaiheilla paine olisi vielä lähes 30 bar - hyvinhän tuo kulkikin...
Tämä on ristiriidassa näkemäni käppyrän kanssa, tämä käyrä on nyt ainakin paperilla... =Pikku pakkanen ei haittaa.
Kaasua kulki kyllä pitkään ja kovaa, täytyy koettaa "kellottaa" videolta.
Moottorit: Ehdinpäs muokkaamaan.. Lennolla käytetty moottori:
Tehdasuutena 321,1 g -> 207,8 g lennon jälkeen. 113,3 g paloi (nyt jälkeenpäin tuli mieleen, että sisällä voi olla karstaa. Tuskin sen pois harjaaminen paljoa vaikuttaisi?)
Täydennys 11.4.: Siitä koepolttomoottorista ei minulla ole varmaa tietoa ennen lentoa. Onkohan A. punninnut? Jollei, niin toisen saman tyyppisen painoa voinee käyttää (tosin moottoreiden painoissa oli jnknverran hajontaa, keskipaino 395g (397,5-399,1). Koepolttomoottori painaa nyt 351g; vajaat 50 g kului.
-Asiasta toiseen; tätä väittää eräs nettisivu ilokaasusta.
Liquid phase
* Liquid density (1.013 bar at boiling point) : 1222.8 kg/m3
* Liquid/gas equivalent (1.013 bar and 15 °C (59 °F)) : 662 vol/vol
* Boiling point (1.013 bar) : -88.5 °C
* Latent heat of vaporization (1.013 bar at boiling point) : 376.14 kJ/kg
* Vapor pressure (at 20 °C or 68 °F) : 58.5 bar Critical point
* Critical temperature : 36.4 °C * Critical pressure : 72.45 bar
Mutta sitten eräs löytämäni sivu kertoo, että -10 ast C vaiheilla paine olisi vielä lähes 30 bar - hyvinhän tuo kulkikin...
Tämä on ristiriidassa näkemäni käppyrän kanssa, tämä käyrä on nyt ainakin paperilla... =Pikku pakkanen ei haittaa.
Last edited by Make_L on 10 April 2008 17:13:56, edited 1 time in total.
Re:
Väärä printti. Joku muu saa päivittää.uuki wrote:Checkilistaan olisi hyvä lisätä myös ohjeet laukaisun keskeytystä varten. Missä se lista muuten on? Sen haltija voisi päivittää siihen tehdyt muutokset täällä olevaan listaan talteen.
Minulle jäi joku checklist-printti. Päivittelen kunhan löydän sen taas.
Q=9
-
sampo
- Site Admin
- Posts: 441
- Joined: 20 January 2003 12:31:32
- Nimi: Sampo Niskanen
- Location: Espoo
- Contact:
Re: Re:
"Viralliset" checklistat olivat Aapolla samassa laatikossa Haisunäädän kanssa. Voisitko päivittää ne tänne?uuki wrote:Väärä printti. Joku muu saa päivittää.
I doubt, therefore I may be.