Nykyajan aseet ja rakettimoottorien valmistus

Aihe kertoo kaiken...
aapo
Posts: 145
Joined: 21 January 2003 20:26:20
Location: Kerava
Contact:

Nykyajan aseet ja rakettimoottorien valmistus

Post by aapo » 25 November 2012 00:45:24

Löysin sattumalta erään mielenkiintoisen kirjan ja sen pohjalta tuli mieleeni uudenlainen näkökulma rakettimoottorien valmistusmenetelmien tutkimuskeskukseen.

Tuleeko teille jollekin mieleen jotakin näkökohtia tai bugeja turvallisuus tai muussa mielessä tässä minun ajatuksessani ?

Kirja oli :

Nykyajan aseet : käyttö, vaikutukset ja suojautuminen
Julkaisija : Sisäasiainministeriö
Painopaikka : Valtion painatuskeskus
Painettu: 1987
Ruotsinkielinen alkuteos: Vapenverkan ( 1983 )

Takateksti:

"
NYKYAJAN ASEET - käyttö, vaikutukset ja suojautuminen antaa yleiskuvan eri aseiden erityisesti siviiliyhteiskuntaan kohdistuvista vaikutuksista sekä mahdollisuuksista suojautua näitä vaikutuksia vastaan.

Teos kuuluu pelastushallinnon koulutukseen tarkoitettuun oppikirjasarjaan ja se on suunnattu lähinnä väestönsuojeluviranomaisille sekä muille väestönsuojelun tehtävissä toimiville. Monipuolisine, tekstiä havainnollistavine piirros- ja valokuva-aineistoineen teos tarjoaa mielenkiintoista ja hyödyllistä tietoa kaikille asiasta kiinnostuneille.
"

Tästä kirjasta sitten löytyy relevanttia faktaa mm.
luvuista 4 Sirpalevaikutus ja 6 Painevaikutus.

Jos kuvittelemme, että meidän rakettimoottorien tutkimuskeskuksessa joku rakettimoottori räjähtää valmitusvaiheessa, niin sirpaleet
ovat varmasti se tekijä, jolla on suurin mahdollisuus aiheuttaa vahinkoa tai vaaraa sivullisille eli naapureille.

Toki meidän tarkoituksena ei ole tehdä sirpalekranaatteja, mutta voidaan argumentoida, että jos meidän rakettimoottorin valmistus pahasti epäonnistuu, niin siitä voi pahimmassa tapauksessa muodostua sirpalekranaatti.

Varsinaiset sotilaalliset sirpalekranaatit on varmasti optimoitu sekä räjähdysaineen että kuoren sirpaloituvuuden kannalta sellaisiksi, että ne aiheuttavat mahdollisimman paljon tuhoa sekä koko kranaatin että sen räjähdysaineosan massaa kohden. Olisi erittäin epätodennäköistä ja epäuskottavaa, ettäkö me vahingossa voisimme tehdä rakettimoottorin, joka virheellisesti toimiessaan aiheuttaisi enemmän tuhoa massayksikköä kohden kuin tarkoitukseen varsinaisesti suunniteltu tuhoava kranaatti.

Rakettimoottorin tuhovaikutusta voidaan verrata esim. toisaalta kevyeeseen sirpalekranaattiin eli käsikranaattiin ja toisaalta raskaaseen 155mm tykistökranaattiin.

Näistä kranaateista löytyy kirjasta seuraavia tietoja :

Käsikranaatissa on räjähdysainetta n. 0,2 - 0,3 kg
155 mm tykistökranaatissa on räjähdysainetta n. 7 kg
(sivu 50)

Käsikranaatin kokonaismassa on n. 0,5 - 0,7 kg
155 mm tykistökranaatin kokonaismassa on n. 45 kg

Vaurioiden likimääräinen laajuus erilaisten taistelulatausten räjähtäessä rakennuksessa ( sivu 50 ) :

Code: Select all

 Taistelulataus    Räjähdysaineen määrä     Vaurioiden laajuus
 Käsikranaatti     0,2 - 0,3 kg             yksi huone
 Tykistökranaatti  n. 7 kg                  yksi huoneisto
 Miinapommi        100 - 500 kg             suuri osa rakennuksesta tai koko rakennus
Painevaikutusriskit latauksen funktiona ( sivu 53 ) :

Code: Select all

                   Etäisyys (m), jolla vallitsee 1 % riski :
                   Rumpukalvon             Vakavan paiskautumisen
Latauksen paino    repeytyminen  Kuolema   aiheuttama vamma
    1 kg             7 m          1 m        1 m
   10 kg            16 m          4 m        2,5 m
   100 kg           35 m         10 m        8 m
  1000 kg           75 m         24 m       22 m
155 mm tykistökranaain räjähtäessä siitä syntyy n. 3 000 kpl sirpaleita, joiden yhteismassa on n. 35 kg.
( sivu 30 )

"
Rakennukset ovat usein erinomaisia sirpelesuojia. 10 - 15 cm betonia vastaa n. 12 - 18 mm panssaria, eli se antaa suurin piirtein saman suojan kuin panssariajoneuvo.
"
( sivu 36 )

Tykistökranaatin sirpaleiden rakenteille aiheuttaman tuhon osalta esim. FOA on tehnyt seuraavan kokeen. 155 mm tykistökranaatti räjäytettiin muutaman metrin etäisyydellä kahdesta rakennuselementistä. Toinen elementti oli 15 cm paksuinen yhtenäinen betoniseinä. Toinen elementti oli kerrosrakenteinen betoniseinä, jossa oli ensin 7 cm betonia, sitten 10 cm mineraalivillaa ja 12 cm betonia.
( sivut 35 - 37 )

"
Kranaatti sisälsi n. 7 500 kpl yli 0,5 g painoista sirpaletta. Kranaatin räjähtäessä betoniseinä luhistui. Ne osat, jotka olivat lähinnä kranaattia, saivat suuria vaurioita, mutta yhtään sirpaletta ei mennyt seinän läpi. Koetta ei kuitenkaan voida verrata kranaatin räjähtämiseen oikean seinän vieressä. Tällöin rakennuselementit pitävät toisiaan paikoillaan ja ne eivät luhistu kasaan, kuten koetapauksessa.
"
( sivut 36 - 37 )

"
Tuloksena oli, että seinä luhistui kasaan, koska rakennuselementtejä ei ollut kiinnitetty kunnolla. Yhtään sirpaletta ei mennyt 15 cm:n paksuisen rakennuselementin läpi. Rakennuselementissä, jossa edestä alkaen oli 7 cm betonia, 10 cm eristysainetta ja 12 cm betonia, todettiin kaksi sirpaleiskemää taaimmassa betonikerroksessa.
"
( sivut 37 )


Näiden tietojen pohjalta, mieleeni tuli seuraava ajatus :

- Rajoittakaamme valmistettavan rakettimoottorin suurimmaksi sallituksi ajoaineen määräksi 0,7 kg eli kymmenesosa 155 mm tykistökranaatista.

- Oletetaan joku olemassaoleva rakennus, jonka keskellä on suuri tila tai halli. Esim. teollisuushalli tai varastorakennus tai lato.

- Rakentakaamme tämän rakennuksen keskelle huone, jonka keskellä on esim. 3 m * 3 m kokoinen työskentelytila ja jonka seinät on tehty 20 cm paksusta betonista. Tässä huoneessa ei ole ikkunoita ja sisäänkäynti sekä ilmanvaihtokanavat on suunniteltu sellaisten mutkien kautta, että huoneen 3 m * 3 m työskentelytilasta ei voida vetää mihinkään suuntaan suoraa viivaa, joka ei kulkisi huoneen 20 cm betoniseinien läpi. Huoneen seinät eivät kuulu rakennuksen kantaviin rakenteisiin.

- Tämän rakennuksen ulkoseinästä on 10 m etäisyys naapurin tontin reunaan ja tonttia ympäröi aita. Aidan ja rakennuksen ulkoseinien väliltä on poistettu kaikki puut, kasvillisuus ja muu mahdollisesti palava materiaali.

- Nyt ei ole mahdollista, ettäkö max 0,7 kg rakettimoottorin valmistaminen ao. rakennuksen betonihuoneessa voisi aiheuttaa mitään vahinkoa tai vaaraa naapurille. Sillä vaikka ao. huoneen keskellä räjäytettäisiin 155 mm tykistökranaatti (jonka räjähdysainemäärä on 10-kertainen), ei ole mahdollista, että huoneen ulkopuolelle lentäisi sirpaleita. Huone ei edes sortuisi, sillä sen seinät on tuettu toisiinsa kunnolla. Vaikka kaikesta huolimatta huone sortuisi, niin koko rakennus ei sortuisi, sillä huone sijaitsee rakennuksen sisällä eivätkä huoneen seinät ole osa rakennuksen kantavia rakenteita. Ja vaikka koko rakennuskin sortuisi, niin sortuvat osat eivät osu naapurin tontille, jonne siis on 10 m etäisyys. Koska 10 m etäisyydellä rakennuksesta on aita, niin naapuritontilta eivät ihmiset vahingossa voi päästä rakennuksen lähelle.

- Koska rakettimoottorien valmistus tapahtuu betoniseinäisessä huoneessa, ei ole mahdollista, että rakennus syttyisi palamaan rakettimoottorien valmistamisen seurauksena. Jos rakennus kuitenkin syttyisi palamaan, niin koska 10 m etäisyydeltä rakennuksesta on poistettu kaikki mahdollisesti palava materiaali, niin ei ole mahdollista, että tämä tulipalo voisi levitä naapurin tontille.

Tämä lähestysmistapa tähän ongelmaan siis nähdäkseni osoittaa, että ei välttämättä tarvita 100 m etäisyyksiä naapureihin ja sikäli rakettimoottorien valmistamisen tutkimuskeskuksen ei tarvitsisi sijaita niin syrjäisessä paikassa kuin olen aiemmin ajatellut.