http://www.trafi.fi/tietoa_trafista/aja ... nattaminen
Koko määräys ja sen perustelumuistio kannattaa lukea läpi, mutta rakettiharrastusta koskee suoraan vain muutama kohta. Määräyksessä pienoismalliraketit rinnastetaan vapaasti lentäviin lennokkeihin ja tärkeimmät sen aiheuttamat vaikutukset rakettiharrastukseen ovat:
- Raketista on käytävä ilmi sen käyttäjän nimi ja yhteystiedot.
- Alle 5km päässä lentoasemista lennätys on kielletty ja lentoasemien lähialueella (CTR), lennontiedotusvyöhykkeillä (FIZ) ja radiovyöhykkeillä (RMZ) lennätyksen korkeusraja on 50m maan tai veden pinnasta. Huomaa että tämä koskee vain valvottuja lentoasemia eikä ns. korpikenttiä kuten Nummelan lentokenttää. Rajoituksiin on mahdollista hakea poikkeuksia.
- Valvomattomien lentopaikkojen läheisyydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota muuhun ilmaliikenteeseen ja otettava huomioon soveltuvin osin huomioon mahdolliset paikalliset määräykset. Monilla korpikentillä onkin ohjeita lennokkitoiminnalle ja niitä tulee noudattaa.
- Lennätys ei saa aiheuttaa vaaraa ulkopuolisille ihmisille tai heidän omaisuudelleen ja meluhaitan on oltava mahdollisimman pieni
- Lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua
- Lennätykset on suoritettava siten, että ne eivät vaaranna, haittaa eivätkä estä viranomais- tai ensivasteyksikön toimintaa.
Määräyksessä olevan määritelmän mukaan lennokilla tarkoitetaan “lentämään tarkoitettua laitetta, jonka mukana ei ole ohjaajaa ja jota käytetään harraste- tai urheilutarkoitukseen pois lukien ensisijaisesti lapsille suunnatut laitteet ja kauko-ohjatut ilma-alukset” ja vapaasti lentävällä lennokilla “lennokkia, jonka ohjaaminen ei ole mahdollista lennätyksen aikana.” Lennokki muuttuu kauko-ohjattavaksi ilma-alukseksi jos sitä käytetään kaupallisiin tarkoituksiin ja silloin sen käyttöä säädellään paljon tarkemmin (Määräyksen luku 3).
Lennokkeja koskevat säännöt löytyvät määräyksen luvusta 5: (lihavoitu on määräystekstiä)
5.1
Lennätykset on suoritettava siten, että niistä aiheutuva vaara ulkopuolisille ihmisille ja heidän omaisuudelleen sekä meluhaitta ovat mahdollisimman pienet. Tämän pitäisi olla itsestäänselvää.
5.2
Lennokin lennättäminen ulkosalle kokoontuneen väkijoukon yläpuolella ei ole sallittua. Väkijoukon kokorajaa tai mitä “yläpuolella” tarkoittaa, ei ole määritelty. Tässä pitää soveltaa maalaisjärkeä. Vähintäänkin normaaleja turvaetäisyyksiä tulee noudattaa kuten tähänkin asti.
5.3
Lentoonlähtömassaltaan enintään 3 kg lennokin lennättäminen asutuskeskuksen tiheästi asutulla alueella on sallittua, kun lennättäjä on tutustunut alueeseen, varmistunut laitteen teknisestä kunnosta ja arvioinut, että lennättäminen voidaan suorittaa turvallisesti. Lentoonlähtömassaltaan yli 3 kg lennokin lennättäminen asutuskeskuksen tiheästi asutulla alueella ei ole sallittua. Tiheästi asuttua aluetta ei ole määritelty tarkemmin, mutta sillä tuskin tarkoitetaan aluetta jossa raketteja normaalisti lennätetään. Myöskään 3kg raja ei mene rikki pienoismalliraketeilla.
5.4
Lennätykset on suoritettava siten, että ne eivät vaaranna, haittaa eivätkä estä viranomais- tai ensivasteyksikön toimintaa. Tämän pitäisi olla itsestäänselvää.
5.5
Lennokista on käytävä ilmi sen käyttäjän nimi ja yhteystiedot. Tämä on uusi vaatimus.
5.6
Lennokin lennättämisen on oltava suoraan näköyhteyteen perustuvaa, lennokin on oltava koko ajan ohjattavissa ja sitä on lennätettävä vallitsevan sään ja valoisuuden huomioon ottaen riittävän lähellä lennättäjää niin, että muu ilmaliikenne voidaan havaita ja kyetään arvioimaan väistämistarve luotettavasti suoran näköyhteyden perusteella ilman apuvälineitä. Tämä kohta ei koske vapaasti lentäviä raketteja. Radio-ohjattavien rakettiliidokkien lennättäjien pitää kuitenkin huomioida tämä kohta.
5.7
Lennätyskorkeuden on oltava alle 150 metriä maan tai veden pinnasta pois lukien erikseen määritellyt, ilmailutiedotusjärjestelmässä julkaistut lennokkien lennätyspaikat. Tämä ei onneksi koske vapaasti lentäviä raketteja. Korkeusraja kuitenkin koskee radio-ohjattavia rakettiliidokkeja ellei lennätyspaikalla ole lupaa lennättää korkeammalla.
5.8
Lennokin lennättäminen lentoaseman läheisyydessä eli lähialueella (CTR, Control Zone), lentopaikan lentotiedotusvyöhykkeellä (FIZ, Flight Information Zone) tai radiovyöhykkeellä (RMZ, Radio Mandatory Zone) on sallittua enintään 50 metrin korkeudella maan tai veden pinnasta kun vaakasuora etäisyys kiitotiestä on vähintään viisi kilometriä. Mikäli on tarve lennättää lähempänä lentoasemaa tai korkeammalla kuin 50 metriä edellä mainituilla alueilla, lennättäjän on otettava yhteyttä ilmaliikennepalvelun tarjoajaan ja sovittava lennätyksistä erikseen. Jyväskylän (EFJY) ja Utin (EFUT) lentoasemien lähialueella lennättämisestä on kuitenkin kaikissa tapauksissa sovittava erikseen ilmaliikennepalveluelimen kanssa. Lentoasemien lähellä lennättävien pitää tarkistaa huolellisesti koskeeko tämä kohta heitä. Tiedot löytyvät ilmailukartoista tai niitä voi kysyä rakettifoorumilla.
5.9
Lennokin lennättämisessä on kiinnitettävä erityistä huomiota valvomattomien lentopaikkojen ja helikopterilentopaikkojen läheisyydessä tapahtuvaan ilmaliikenteeseen sekä otettava soveltuvin osin huomioon mahdolliset paikalliset ohjeet. Paikallisia ohjeita ja muuta tietoa valvomattomista lentopaikoista on kerätty http://lentopaikat.fi/ palveluun. Tarvittaessa kysy suoraan lentopaikan ylläpitäjältä.
5.10
Lennokin on väistettävä kaikkia ilma-aluksia. Tämä kohta ei koske vapaasti lentäviä raketteja. Radio-ohjattavien rakettiliidokkien lennättäjien pitää kuitenkin huomioida tämä kohta.
5.11
Kohtia 5.6, 5.7 ja 5.10 ei sovelleta vapaastilentäviin lennokkeihin. Tätä rajausta ei ollut vielä määräysluonnoksessa, mutta se lisättiin julkaistuun määräykseen. Ilman sitä rakettiharrastus olisi muuttunut paljon hankalammaksi.
SATSin lennätyspaikka Kulmakorvessa sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueen ulkopuolella, mutta valvotun ns. lähestymisalueen (TMA) alla. Lähestymisalue alkaa Kulmakorven kohdalla 1300 jalan (hieman alle 400m) korkeudesta merenpinnasta ja sen alapuolinen ilmatila on valvomatonta eikä kuulu mihinkään määräyksessä mainituista vyöhykkeistä. Määräysteknisesti edes ylempänä oleva lähestymisalue ei ole CTR, FIZ tai RMZ -aluetta.
Lentoasemien ilmatilat voi tarkistaa helpoiten ko. aseman VAC-kartasta joka löytyy AIP-palvelusta https://ais.fi/ais/eaip/fi/
Helsingin ja lähimmät valvomattomat kentät kattava VFR-kartta löytyy osoitteesta https://ais.fi/C/palvelut/ladattavat_kartat
Suomessa on lentokieltoalueita sekä rajoitusalueita, jotka koskevat myös lennokkeja. Kieltoalueita löytyy Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimaloiden sekä Porvoon ja Naantalin öljynjalostamoiden ympäriltä. Lisäksi neljä “valtiollisesti tärkeää aluetta” Helsinkin keskustan tuntumassa on määritelty lentokieltoalueiksi. Rajoitusalueita ovat puolustusvoimien varuskunta-alueet, ampuma-alueet sekä rajavyöhyke. Lentokieltoalueet tuskin koskevat tavallista harrastajaa, mutta varsinkin rajoitusalueista on hyvä olla tietoinen. Tarvittaessa niillekin voidaan myöntää poikkeuslupia. Tarkemmat tiedot kielto- ja rajoitusalueista: http://www.trafi.fi/ilmailu/lennonvarmi ... toalueilla ja http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150614
Trafi julkaisi määräyksen nopealla aikataululla ja monien mielestä hutiloiden. 150m korkeusraja aiheutti kovaa kiroilua monien lennokkiharrastajien keskuudessa ja kohdassa 5.7 mainittujen lennätyspaikkojen käytännön yksityiskohdat ovat vielä hämärän peitossa. Lisätietoja ja tarkennuksia on varmasti tulossa ja isotkin muutokset ovat mahdollisia. Vaikka määräykset aiheuttavatkin närää, niin noudatetaan niitä eikä anneta välinpitämättömyydellä tai hutiloinnilla viranomaiselle ylimääräistä syytä lisärajoitusten tekemiselle.
Yhteiseurooppalainen ilmailuviranomainen EASA on julkaissut lausuntokierrokselle vielä rajumpia rajoituksia sisältävän määräyskokoelman, mutta sen kohtalosta tai aikataulusta ei ole tietoa. SATSin rakettijaos seuraa tilannetta ja tiedottaa tarvittaessa lisää.
Suomen Avaruustutkimusseura, Rakettijaos
Timo Toivanen, Rakettitoiminnan vastuuhenkilö
