Omatekoinen rakettimoottori

Yleistä keskustelua ja kysymyksiä pienoismalliraketeista
Make_L
Posts: 286
Joined: 19 October 2006 20:28:45
Location: Espoo

Re: Omatekoinen rakettimoottori

Post by Make_L »

Linkin artikkelissa käytettiin termiä 'mixed monopropellant', miten tulisi suonentaa? 'Sekoitemonopropellantti' kenties? Mutta jos alkoholia sekoittuu ilokaasuun, tullaan linkin mainitsemalle alueelle. Ilokaasu on potentiaalisesti instabiili yhdiste (muodostumisentalpia on positiivinen) ja sitä on käytetty monopropellanttina sellaisenaan(kin). En ole kuullut katalysaattorista, joka toimisi alhaisessa lämpötilassa N2O:n kanssa, joten siltä osin riski lienee pieni. Pointtini oli kiinnittää huomiota turvallisuuteen, jos seostumista tapahtuu.
Ajatus käyttää ilokaasua ikään kuin kaasugeneraattorina ansaitsee jatkopohdintaa kyllä! Jäin miettimään pneumaattisia työsylinteritä: Jos molemmissa päissä (eri puolilla mäntää) on liitäntä, niin toisella puolen mäntää voisi olla alkoholia ja toisella puolella ilokaasua. Normaalit työsylinterit toimivat alemmalla kuin 50 bar paineella, joten tiivisteiden pitävyys on epäselvä. Samoin seinämien kestävyys. Vältyttäisiin kuitenkin suoralta yhteydeltä kahden nesteen välillä. Yleisesti: N2O-tiivisteiden materiaalilla on merkitystä.
Kumpi on painavampi: Kyllin jykevä sylinteri tai muu säiliö, vaiko pumppu akkuineen? Kuollutta painoa kertyy paljon, joten työntöäkin on oltava. Korkea(mpi) kammiopaine on oleellinen tässä. -Aiemmin mainitsin Hypertek'in 300 cm3 N2O-tankin; se painaa 374 g. Lisäksi liittimet.
Erään tekstin perusteella: Paine ilokaasusäiliössä kyllä laskee sitä tyhjennettäessä, joskaan ei niin rajusti kuin jossain pelkkää kaasua sisältävässä. Moottorilaskelmissa on siksi usein käytetty keskipainetta (välillä käynnistysvaihe-burnout). Tällöin polttokammion paine on mitoitettu arvoon 33 bar, vaikka aivan alussa sinne tuleekin täydellä paineella ilokaasua. Sytytyksen tulee toimia heti, jottei palokammioon kerry valmista palavaa seosta liiaksi (hard start -riski). Eikä vallankaan nestemäistä N2O. Yleensä kyllä ilokaasu höyrystyy ravakasti tullessaan injektorista. Onneksi ilokaasun O/F-käyrä on laakeahko. Kyllin pitkä ja kyllin ohut putki sammuttaa ('quench') vastavirtaan pyrkivän liekkirintaman (tällainen riski on todellinen, koska epätasainen palaminen palokammiossa johtaa merkittäviin painevaihteluihin). Ilokaasunesteen loputtua säiliöön jää silti paljon ilokaasua, kaasuna. Kyllin kuuma kaasu voisi saada sen hajoamaan; ongelmia.

totalitor
Posts: 90
Joined: 16 September 2016 09:01:33

Re: Omatekoinen rakettimoottori

Post by totalitor »

Kiitoksia tiedosta.
En varmaan ymmärrä täysin ilokaasun käyttäytymistä paineessa. Kun ilokaasu pääsee ilmakehän paineeseen niin se höyrystyy, tämä selvä.
Se minua kiinnostaa että saako ilokaasusäiliöstä ulos pelkkää kaasua. Kuvittelen että jos on säiliö jossa on se siphon tube (mitä se nyt onkaan suomeksi) ja säiliö käännetään ikään kuin väärinpäin, niin neste pysyy säiliössä ja virtaus ulos on vain kaasua. Siis täysin eri lailla kuin on suunniteltu.
Saako kaasun ulos riittävällä virtausnopeudella?
Meneeköhän mun päätelmät oikein?

Make_L
Posts: 286
Joined: 19 October 2006 20:28:45
Location: Espoo

Re: Omatekoinen rakettimoottori

Post by Make_L »

Paineella nesteytetty ilokaasu onkin omituinen, se ei ole samanlaista kuin vesi. Se on eräänlainen liuos tai seos. Siitä lähtee kaasumaista muotoa ja siksi paineastiassa on aina myös kaasua. Jos pullossa ei ole pohjaputkea sifoniputkea), niin pullosta voi laskea kaasua aivan kuin muistakin kaasupulloista. Sairaaloissahan sitä käytetään ja pullot ovat oikein päin pystyssä. Mutta jos halutaan ilokaasu ulos nesteenä, tarvitaan joko tuo pohjaputki, jolloin pullon yläosan paineinen kaasu työntää pullon pohjalla olevan nesteen putkeen ja ulos. Tätä käytimme Haisujen laitteistossa. Jos pohjaputkea ei ole, on pullo käännettävä ylösalaisin Kuten Supikoiran laitteistossa tehtiin), mutta tällainen on tukala viritys. Pulloa hankkiessa tulee tehdä selväksi, että haluaa pohjaputkellisen version. Raketin säiliön täyttäminen nesteellä on välttämätöntä, koska muutoin ei saada riittävää massaa, kaasuhan on varsin kevyttä nesteeseen verrattuna. N2O:n kriittinen lämpötila on 37 C tienoilla, se jälkeen se ei pysy nesteenä missään paineessa.
Nestemäistä ilokaasua tulee sillä nopeudella, millä tulee = kuinka pienestä reiästä se pakotetaan kulkemaan. Hypertekin säiliön täyttö kestää minuutteja, koska injektorin kautta neste kulkee säiliöön ja reikä on pienenlainen.
Tähän väliin vielä, että Hypertekin systeemissä täytettävän säiliön yläosasta tulee ulos ohuenohut putki ja kun neste putken pään saavuttaessaan alkaa virrata ulos, se näkyy 'savupilvenä' ulostulokohdassa (tällöin täyttö lopetetaan ja raketti startataan).
Jos aikomuksesi kuitenkin on saada N2O kaasuna suoraan säiliöstä, ei nesteenä, niin silloin ei tietty käytetä pohjaputkea. Kaasun virtausnopeudesta tässä tilanteessa minulla ei ole kokemusta eikä tietoa. En ole toiminut testipenkkitilanteessa. (Lentävään rakettiinhan tankataan *nestemäistä* N2O).
Jossain (missä?) sanottiin N2O-kaasumuodon käyttäytyvän jotensakin hiilidioksidin tavoin, eli kaikki tavanomaiseen kaasun virtauttamiseen liittyvät näkökohdat vaikuttavat. Sairaaloiden kaasujärjestelmistä tästä voisi saada lisätietoja. Anestesiassahan ei tosin kulu montaakaan litraa minuutissa per henkilö; virtausnopeus on vähäinen.

Post Reply