Siivekkeiden muoto

Hyväksi havaitut rakentelukikat ja vinkkejä materiaalien hankkimisesta. Raketteihin sopivia osia löytyy mitä uskomattomimmista paikoista!
TuAn
Posts: 3
Joined: 09 March 2015 11:51:20

Siivekkeiden muoto

Post by TuAn » 11 March 2015 11:54:23

En löytänyt haulla aiheesta mitään joten kysellään uudella ketjulla;

Omasta mielestäni hienoimman näköiset siivekkeet on delta-malliset ja ehkä hieman "koverat" profiililtaan. Raketeissa kuitenkin näkee hyvin erikoisia siivekemalleja.
Jotkut ovat jopa ylöspäin viistossa. Toiset ovat symmetrisen muotoisia, jne...

Mikä funktio näillä erikoisilla siivekkeillä on? Parempi ehjänä kesto maahanlaskussa?

Guest

Re: Siivekkeiden muoto

Post by Guest » 11 March 2015 14:31:40

Tästä löytyy jopa tieteellisiä tutkimuksia. Eräs hauska rakenne on: putkisiivekkeet. Niitten
vastus on kuitenkin yleensä suurempi kuin levysiivekkeiden.
........................................................
:idea: jussi

TuAn
Posts: 3
Joined: 09 March 2015 11:51:20

Re: Siivekkeiden muoto

Post by TuAn » 11 March 2015 17:02:49

Löytyy varmasti tieteellistä tutkimusta. Mutta kun aika ei riitä etsiä ja kahlata niitä läpi, ajattelin voisiko joku vastata tähän tiivistäen kaikki tutkimukset muutamaan lauseeseen :)

Siivekkeen poikkileikkausprofiilin ollessa pisaranmallinen = kaksi lentokoneen siiven yläosaa vastakkain, voisin kuvitella sen vakauttavan lentoa mahdollisimman hyvin kun ilmavirta pyrkii vetämään siivekkeen puoliskoja erilleen. Vai olenko aivan hakoteillä? Vähemmän ilmanvastusta kuvittelisi olevan mahdollisimman ohuilla ja tasapaksuilla siivekkeillä, mutta saavutettaisiinko pisaranmuodolla mahdollisuus pienentää siivekkeen pinta-alaa vs. tasapaksu siiveke?

Make_L
Posts: 265
Joined: 19 October 2006 20:28:45
Location: Espoo

Re: Siivekkeiden muoto

Post by Make_L » 11 March 2015 22:09:05

Siivekkeistä tehtyjä tutkimuksia tuskin saa tiivistettyä häviöttömästi muutamaan lauseeseen.
Jos suunnittelet laukaistavaksi tarkoitettua rakettia, suositan OpenRocket'in asentamista.
Siinä voi paljon muun ohella verrata erilaisia siivekkeiden poikkileikkauksia (mm. airfoil) ja testata, onko raketti stabiili tietyn kokoisin/muotoisin siivekkein.
Raketin nopeus osaltaan vaikuttaa siivekkeiden muodon optimointiin.
Hitaan raketin kohdalla ei käytännön eroa paljoa tule, mutta nopeissa raketeissa kyllä. Reunojen pyöristys tai 'teroitus' vähentää ilmanvastusta.
- Google on myös rakettiharrastajan ystävä.

MikaJ
Posts: 74
Joined: 20 May 2013 10:02:52

Re: Siivekkeiden muoto

Post by MikaJ » 14 March 2015 12:00:42

Oleellisia pointteja omissa perushupiraketeissani tärkeysjärjestyksessä, olettaen tietysti kestävyyden lennossa riittävän:

1. Vakaus
2-10. Helppotekoisuus :D (Mitäs hyllystä löytyy, hmm, balsaa tommonen pala ja muropaketti...)
11. Ulkonäkö
13. Laskukestävyys
14. Ilmanvastus

Oleellisia pointteja jos sillä pyritään korkealle ja kovaa:

1. Vakaus
2-10. Ilmanvastus
11. Se raketti hävisi kumminkin, rakennetaan uusi työmääristä välittämättä, kunhan on vakaa ja lentää korkealle ja kovaa :mrgreen:

Ainoa pointti edelläolevissa listoissa oli se, että tavoitteet vaihtelevat täysin raketin mukaan. Mihin tahansa suuntaan vinksallaan olevat siivet voivat toimia, ja syy niiden käyttöön voi olla melkein mikä tahansa, kunhan vakauttavat raketin. Siitä voi tinkiä (pienentää vakausmarginaalia) mutta ei koskaan riskeerata liikaa. Siksi ensimmäisenä molemmissa, sehän sen pyrstön olemassaolon tarkoitus on.

Pyrstöistä kun on puhe, niin pitääpä kysyä minua kovasti ihmetyttävää asiaa. Onko kyseessä OpenRocketin omituisuus vai fysikaalinen ilmiö: Jos teen mallin, jossa ei ole mitään muuta kuin runkoputki ja kärkikartio, painekeskiö asettuu kärkikartion alueelle, jopa sen etuosaan. Jos teen täysin symmetrisen esineen käyttämällä kartiomaista kärkeä ja lisäämällä taakse täsmälleen samoilla mitoilla nollaan asti supistavan sovitekappaleen (transition), painekeskiö häviää kokonaan raketin etupuolelta ulos. Mielestäni maallikkotyyliin ajatellen sen pitäisi olla keskellä runkoputkea, kuten painopisteenkin. Mutta onko tässä kuitenkin fysiikka takana, eli ei katsotakaan sivukuvannon keskipistettä ja kappaleen painekeskiötä sen päätyessä ilmavirtaan poikittain (kuten siluettimenetelmässä), vaan oletettaessa raketin lentävän eteenpäin, kärkikartioon hiemankin epäsymmetrisesti kohdistuva paine aiheuttaa voimakkaan sivuun kääntävän momentin? Mikä tahansa ilmanvastusta lisäävä kappale raketin peräpäässä tuo painekeskiön varsin nopeasti takaisin.

Mika


Mika

Post Reply