En löytänyt haulla aiheesta mitään joten kysellään uudella ketjulla;
Omasta mielestäni hienoimman näköiset siivekkeet on delta-malliset ja ehkä hieman "koverat" profiililtaan. Raketeissa kuitenkin näkee hyvin erikoisia siivekemalleja.
Jotkut ovat jopa ylöspäin viistossa. Toiset ovat symmetrisen muotoisia, jne...
Mikä funktio näillä erikoisilla siivekkeillä on? Parempi ehjänä kesto maahanlaskussa?
Siivekkeiden muoto
-
Guest
Re: Siivekkeiden muoto
Tästä löytyy jopa tieteellisiä tutkimuksia. Eräs hauska rakenne on: putkisiivekkeet. Niitten
vastus on kuitenkin yleensä suurempi kuin levysiivekkeiden.
........................................................
jussi
vastus on kuitenkin yleensä suurempi kuin levysiivekkeiden.
........................................................
jussiRe: Siivekkeiden muoto
Löytyy varmasti tieteellistä tutkimusta. Mutta kun aika ei riitä etsiä ja kahlata niitä läpi, ajattelin voisiko joku vastata tähän tiivistäen kaikki tutkimukset muutamaan lauseeseen 
Siivekkeen poikkileikkausprofiilin ollessa pisaranmallinen = kaksi lentokoneen siiven yläosaa vastakkain, voisin kuvitella sen vakauttavan lentoa mahdollisimman hyvin kun ilmavirta pyrkii vetämään siivekkeen puoliskoja erilleen. Vai olenko aivan hakoteillä? Vähemmän ilmanvastusta kuvittelisi olevan mahdollisimman ohuilla ja tasapaksuilla siivekkeillä, mutta saavutettaisiinko pisaranmuodolla mahdollisuus pienentää siivekkeen pinta-alaa vs. tasapaksu siiveke?
Siivekkeen poikkileikkausprofiilin ollessa pisaranmallinen = kaksi lentokoneen siiven yläosaa vastakkain, voisin kuvitella sen vakauttavan lentoa mahdollisimman hyvin kun ilmavirta pyrkii vetämään siivekkeen puoliskoja erilleen. Vai olenko aivan hakoteillä? Vähemmän ilmanvastusta kuvittelisi olevan mahdollisimman ohuilla ja tasapaksuilla siivekkeillä, mutta saavutettaisiinko pisaranmuodolla mahdollisuus pienentää siivekkeen pinta-alaa vs. tasapaksu siiveke?
Re: Siivekkeiden muoto
Siivekkeistä tehtyjä tutkimuksia tuskin saa tiivistettyä häviöttömästi muutamaan lauseeseen.
Jos suunnittelet laukaistavaksi tarkoitettua rakettia, suositan OpenRocket'in asentamista.
Siinä voi paljon muun ohella verrata erilaisia siivekkeiden poikkileikkauksia (mm. airfoil) ja testata, onko raketti stabiili tietyn kokoisin/muotoisin siivekkein.
Raketin nopeus osaltaan vaikuttaa siivekkeiden muodon optimointiin.
Hitaan raketin kohdalla ei käytännön eroa paljoa tule, mutta nopeissa raketeissa kyllä. Reunojen pyöristys tai 'teroitus' vähentää ilmanvastusta.
- Google on myös rakettiharrastajan ystävä.
Jos suunnittelet laukaistavaksi tarkoitettua rakettia, suositan OpenRocket'in asentamista.
Siinä voi paljon muun ohella verrata erilaisia siivekkeiden poikkileikkauksia (mm. airfoil) ja testata, onko raketti stabiili tietyn kokoisin/muotoisin siivekkein.
Raketin nopeus osaltaan vaikuttaa siivekkeiden muodon optimointiin.
Hitaan raketin kohdalla ei käytännön eroa paljoa tule, mutta nopeissa raketeissa kyllä. Reunojen pyöristys tai 'teroitus' vähentää ilmanvastusta.
- Google on myös rakettiharrastajan ystävä.
Re: Siivekkeiden muoto
Oleellisia pointteja omissa perushupiraketeissani tärkeysjärjestyksessä, olettaen tietysti kestävyyden lennossa riittävän:
1. Vakaus
2-10. Helppotekoisuus
(Mitäs hyllystä löytyy, hmm, balsaa tommonen pala ja muropaketti...)
11. Ulkonäkö
13. Laskukestävyys
14. Ilmanvastus
Oleellisia pointteja jos sillä pyritään korkealle ja kovaa:
1. Vakaus
2-10. Ilmanvastus
11. Se raketti hävisi kumminkin, rakennetaan uusi työmääristä välittämättä, kunhan on vakaa ja lentää korkealle ja kovaa
Ainoa pointti edelläolevissa listoissa oli se, että tavoitteet vaihtelevat täysin raketin mukaan. Mihin tahansa suuntaan vinksallaan olevat siivet voivat toimia, ja syy niiden käyttöön voi olla melkein mikä tahansa, kunhan vakauttavat raketin. Siitä voi tinkiä (pienentää vakausmarginaalia) mutta ei koskaan riskeerata liikaa. Siksi ensimmäisenä molemmissa, sehän sen pyrstön olemassaolon tarkoitus on.
Pyrstöistä kun on puhe, niin pitääpä kysyä minua kovasti ihmetyttävää asiaa. Onko kyseessä OpenRocketin omituisuus vai fysikaalinen ilmiö: Jos teen mallin, jossa ei ole mitään muuta kuin runkoputki ja kärkikartio, painekeskiö asettuu kärkikartion alueelle, jopa sen etuosaan. Jos teen täysin symmetrisen esineen käyttämällä kartiomaista kärkeä ja lisäämällä taakse täsmälleen samoilla mitoilla nollaan asti supistavan sovitekappaleen (transition), painekeskiö häviää kokonaan raketin etupuolelta ulos. Mielestäni maallikkotyyliin ajatellen sen pitäisi olla keskellä runkoputkea, kuten painopisteenkin. Mutta onko tässä kuitenkin fysiikka takana, eli ei katsotakaan sivukuvannon keskipistettä ja kappaleen painekeskiötä sen päätyessä ilmavirtaan poikittain (kuten siluettimenetelmässä), vaan oletettaessa raketin lentävän eteenpäin, kärkikartioon hiemankin epäsymmetrisesti kohdistuva paine aiheuttaa voimakkaan sivuun kääntävän momentin? Mikä tahansa ilmanvastusta lisäävä kappale raketin peräpäässä tuo painekeskiön varsin nopeasti takaisin.
Mika
Mika
1. Vakaus
2-10. Helppotekoisuus
(Mitäs hyllystä löytyy, hmm, balsaa tommonen pala ja muropaketti...)11. Ulkonäkö
13. Laskukestävyys
14. Ilmanvastus
Oleellisia pointteja jos sillä pyritään korkealle ja kovaa:
1. Vakaus
2-10. Ilmanvastus
11. Se raketti hävisi kumminkin, rakennetaan uusi työmääristä välittämättä, kunhan on vakaa ja lentää korkealle ja kovaa
Ainoa pointti edelläolevissa listoissa oli se, että tavoitteet vaihtelevat täysin raketin mukaan. Mihin tahansa suuntaan vinksallaan olevat siivet voivat toimia, ja syy niiden käyttöön voi olla melkein mikä tahansa, kunhan vakauttavat raketin. Siitä voi tinkiä (pienentää vakausmarginaalia) mutta ei koskaan riskeerata liikaa. Siksi ensimmäisenä molemmissa, sehän sen pyrstön olemassaolon tarkoitus on.
Pyrstöistä kun on puhe, niin pitääpä kysyä minua kovasti ihmetyttävää asiaa. Onko kyseessä OpenRocketin omituisuus vai fysikaalinen ilmiö: Jos teen mallin, jossa ei ole mitään muuta kuin runkoputki ja kärkikartio, painekeskiö asettuu kärkikartion alueelle, jopa sen etuosaan. Jos teen täysin symmetrisen esineen käyttämällä kartiomaista kärkeä ja lisäämällä taakse täsmälleen samoilla mitoilla nollaan asti supistavan sovitekappaleen (transition), painekeskiö häviää kokonaan raketin etupuolelta ulos. Mielestäni maallikkotyyliin ajatellen sen pitäisi olla keskellä runkoputkea, kuten painopisteenkin. Mutta onko tässä kuitenkin fysiikka takana, eli ei katsotakaan sivukuvannon keskipistettä ja kappaleen painekeskiötä sen päätyessä ilmavirtaan poikittain (kuten siluettimenetelmässä), vaan oletettaessa raketin lentävän eteenpäin, kärkikartioon hiemankin epäsymmetrisesti kohdistuva paine aiheuttaa voimakkaan sivuun kääntävän momentin? Mikä tahansa ilmanvastusta lisäävä kappale raketin peräpäässä tuo painekeskiön varsin nopeasti takaisin.
Mika
Mika