Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Hyväksi havaitut rakentelukikat ja vinkkejä materiaalien hankkimisesta. Raketteihin sopivia osia löytyy mitä uskomattomimmista paikoista!
MikaJ
Posts: 74
Joined: 20 May 2013 10:02:52

Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Post by MikaJ » 21 January 2014 10:03:57

Miten iso raketin tilavuus voi olla, jotta tuommoisen tavallisen moottorin (tässä tapauksessa jota nyt mietin, Weco D7) avauspanos paineistaa sen kunnolla ja "normaalitiukan" kärkikartion voi olettaa kohtuuluotettavasti posahtavan paikoiltaan? Tämä tuli mieleen, kun tuommoista Vaisalan rakettia modailen suunniteltua pienemmälle moottorille. Se anturiteline tms. sisärakenne saa lähteä, eli koko raketin tilavuus lyhentämättömänä on aika ison tuntuinen perinteisiin pienoismalliraketteihin nähden. En mielelläni lisäisi mitään sisäputkia tms, massaa on muutenkin riittävästi.

Mika

tt
Site Admin
Posts: 638
Joined: 20 January 2003 16:09:08
Nimi: Timo Toivanen
Location: Espoo

Re: Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Post by tt » 21 January 2014 11:33:53

Kai tuohon on olemassa jotain laskentakaavojakin, mutta perstuntumalta sanoisin että vaisalaraketin runko on vielä aika pieni. Eli ei pitäisi olla mitään ongelmaa kunhan paine ei karkaa väärästä paikasta eikä mikään jumita. Minun modaamassa vaisalassa ei ole mitään sisäputkia tms. ja hyvin toimii.
“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener

Make_L
Posts: 265
Joined: 19 October 2006 20:28:45
Location: Espoo

Re: Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Post by Make_L » 21 January 2014 11:45:34

Kun putken läpimitta on alle 1,5 " niin 0,5g per 36" putken pituutta riittää, sanotaan jollakin sivustolla.
Luulisi D-moottorin riittävän - mutta en tiedä niiden avauspanosten painoa - "voimaa". (Olisi mielenkiintoinen mittauskohde, eikä sitten tarvitsisi enää luulla).
Testaamalla telineeseen kiinnitetyllä raketilla asia selviää luotettavasti.

Yksi tapa välttää ongelma on (katkaisemalla runko) järjestää avautumiskohta paljon alemmaksi kuin kärkikartion liitoskohtaan.
Tällöin jäisi suojaista tilaa hyötykuormallekin.
Koska Vaisalan sondirakettia on ajettu G-moottorilla ja siinä ollut mäntämekanismi, on aukeaminen ollut tietysti varmaa.

Tuunasin Vaisalan sondiraketin D-moottorille, avautui hyvin, mutta olenkin säilyttänyt mäntämekanismin.

Netistä löytyy laskentaohjelmia, mutta niitä tarvitaan lähinnä suurille raketeille joissa käytetään shear pinneja. Silti testaaminen on se luotettavin juttu.

MikaJ
Posts: 74
Joined: 20 May 2013 10:02:52

Re: Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Post by MikaJ » 22 January 2014 11:01:44

Make_L wrote: Yksi tapa välttää ongelma on (katkaisemalla runko) järjestää avautumiskohta paljon alemmaksi kuin kärkikartion liitoskohtaan.
Tällöin jäisi suojaista tilaa hyötykuormallekin.
Koska Vaisalan sondirakettia on ajettu G-moottorilla ja siinä ollut mäntämekanismi, on aukeaminen ollut tietysti varmaa.

Tuunasin Vaisalan sondiraketin D-moottorille, avautui hyvin, mutta olenkin säilyttänyt mäntämekanismin.
Mulla oli tuon mäntäsysteemin poistossa ajatuksena pienentää massaa. Hyvinko standardipanos työntää sen koko häkkyrän ulos runkoputkesta? Massat ovat sen verran isot, että painettakin kertyy jonkin verran. Sitäköhän varten siinä rungossa on ne pienet reiät takana? Paineen purkuun ovat kyllä tosi pienet. Vai liittyykö niihin jotain muuta?

Mika

Make_L
Posts: 265
Joined: 19 October 2006 20:28:45
Location: Espoo

Re: Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Post by Make_L » 22 January 2014 23:27:48

Se tuunaukseni toimi niin, että (muotoiltu) mäntä ei lentänyt kokonaan ulos. Mäntäosan sisällä oli laskuvarjo, joka aukesi sivulle päin.
Tällä järjestetelyllä raketti voi jäädä yhdeksi kappaleeksi, joskin pidentyneeksi.
-Totta; varsin monimutkaista vakioratkaisuun verrattuna :) Mutta:
Juuri tätä sivulta aukevaa laskuvarjosysteemiä oli tarkoitus testata; tavoitteena on raketti, jossa lentotietokone avaa (sähkömekaanisesti) vain sivuluukun ja varjo tulee ulos.
Tällöin vältytään avauspanoksen käytöltä ja rungon avautumiskohdalta. Tuunaukseni tavoite ei siten ollut painon säästö, vaan tällaisen konseptin testaaminen.
Raksu on mökillä, enkä pääse sitä nyt punnitsemaan. Hyvin tuo edellä kuvaamani viritelmä toimi.
Männän ansiosta se oli odotettavissa; avauspanoksen "näkemä" volyymi on varsin pieni. Männän lisämukavuus on, ettei tulenkestävää vanua tarvita. Tuunaukseni on osa koesarjaa ja koska käytän lähtötornia, on helpotus kun on useita ulkomitoiltaan samankokoisia runkoja.
- Runkoputki ei vaurioitunut avauspanoksen toiminnasta.
Vaisalan raketin runkoputki oli kertakäyttöinen, vrt. alla, siksi sen kestävyydestä toistuvassa käytössä ei pidä turhia toivoa.
Rungon pienten reikien merkitystä en heti keksi. Muutoin voisi ajatella korkeus-- eli painemittarin tarvitsema yhteys, mutta reikä on sellaiseksi kovin pieni. Lisäksi toimintatapa viittaa siihen, että mittaus aloitettiin vasta ylhäällä. Sondiraketti toimi niin, että se lensi reilun kilometrin korkeuteen ja aukesi. Kuvan mukaan mäntäosa laskeutui (n. 3 m/s eli n. 6 min) laskuvarjon varassa ja sen toiselta sivulta aukeni sitten pitkulainen liuska, antureille ( paine, kosteus, lämpötila).
Last edited by Make_L on 23 January 2014 23:02:44, edited 1 time in total.

MikaJ
Posts: 74
Joined: 20 May 2013 10:02:52

Re: Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Post by MikaJ » 23 January 2014 09:50:50

Ehkäpä männän itsessään voisi säästää, mutta jättää sen kehikko-osan pois? Ihan vaan lennätettävässä raketissa sen kehikon voisi kuvitella lähinnä tekevän laskuvarjon aukeamisesta epävarmemman.

Mika

User avatar
sampo
Site Admin
Posts: 441
Joined: 20 January 2003 12:31:32
Nimi: Sampo Niskanen
Location: Espoo
Contact:

Re: Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Post by sampo » 23 January 2014 21:11:07

Moi,

Tuollaisen paineistaminen ei ole mikään ongelma millään A-D moottoreista. Itselläni on ollut ~3cm halkaisijaltaan ja ~100cm pitkä D-moottorilla toimiva raketti, jolla ei ole kertaakaan ollut pienintäkään ongelmaa aueta päästään. Itseäni alkaisi jänskättää jossain 6cm/100cm tienoilla - vaikka en olisi yllättynyt vaikka sekin toimisi ongelmitta. Testaamalla toki selviää.

D-moottori ihan taatusti jaksaisi työntää Vaisala-raketin männän ulos, mutta siinä vähän huolestuttaisi, että yhtäkkinen ylipaine joko ampuisi moottorin paikoiltaan tai reiän raketin seinään ennen kuin on ehtinyt työntää koko männän ulos. Tässä jotkin ylipainereiät voivat auttaa, mutta niiden mitoittaminen sopiviksi voi olla aika haastavaa. Toisaalta näinhän sondikäytössäkin raketti toimi (joskin G-moottorilla, ja raketti oli kertakäyttöinen).
I doubt, therefore I may be.

MikaJ
Posts: 74
Joined: 20 May 2013 10:02:52

Re: Raketin tilavuus ja avauspanoksen toimivuus

Post by MikaJ » 05 May 2014 22:35:08

Tulipa tuota kokeiltua eräänlaisen rakettia muistuttavan laitoksen kanssa, ja totta pojat puhutte. Mittaa vekottimella oli 90 cm, kohtalaisen väljä avauskatkoskohta kymmenkunta senttiä etupäästä, halkaisija 35 mm. Tavaraa putkessa oli ihan riittävästi, vähän huoletti pakkauksen tiukkuus ja laskuvarjona oli ehh, tuota, vaatekappale. Klima C6-3 lennätti härvelin arviolta sataan metriin ja avasi nätisti vaimean poksahduksen säestämänä. Uskoisin, että tässä auttoi se, että moottoripukki oli tiivis, kaasuja ei vuotanut moottorin ohi vaan ainoat reitit kaasulle ulos olivat suuttimesta ulos tai työntämällä tavarat pihalle etukautta.

Mika

Post Reply