Laskuvarjon laukaisin

Hyväksi havaitut rakentelukikat ja vinkkejä materiaalien hankkimisesta. Raketteihin sopivia osia löytyy mitä uskomattomimmista paikoista!
Pietari
Posts: 39
Joined: 30 January 2010 20:27:16

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by Pietari » 31 January 2010 22:06:40

Pitäisi saada vielä joku laite mikä kytkee virran päälle oikeaan aikaan. Ajastin käväsi hyvin, muuta mistä suomesta saisi ostettua? Olisiko vielä muita vaihtoehtoja?

User avatar
sampo
Site Admin
Posts: 441
Joined: 20 January 2003 12:31:32
Nimi: Sampo Niskanen
Location: Espoo
Contact:

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by sampo » 31 January 2010 23:50:59

Make_L wrote:Raketin moottori sen sijaan ei työnnä lakipisteen jälkeen ja painovoima vaikuttaa elohopeaan, jota ilmanvastus ei pitele.
Tuo on totta. Se saattaa viivästyttää avautumista marginaalisesti, mutta kyllä varsin pian lakipisteen jälkeen ilmanvastus hidastaa jo sen verran että esim. elohopeakytkin laukeaisi.

Kääntöpuoli kuitenkin on että jos raketti lentää riittävän lujaa niin ilmanvastus saattaa jo ylös mennessä hidastaa rakettia niin lujaa että raketin sisällä tulee kokonaiskiihtyvyys ylöspäin ja kytkin laukeaa - mikä tapahtuu juuri sillä hetkellä kun raketilla on maksiminopeus. Tuo kannattaa simuloida ja varmistaa että hidastuvuus ei lennon aikana tule lähelle 1g:tä.

Millaista rakettia olet Pietari suunnittelemassa?
I doubt, therefore I may be.

tt
Site Admin
Posts: 638
Joined: 20 January 2003 16:09:08
Nimi: Timo Toivanen
Location: Espoo

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by tt » 01 February 2010 01:20:12

PerfectFlite tekee lentotietokoneiden lisäksi myös g-kytkimellä aktivoituvia ajastimia, mutta niitä ei suomesta taida saada. Vapaasti lentävissä lennokeissa käytetään ns. fuse-ajastimia ja hyvällä tuurilla sähköinen sellainen saattaisi löytyä jostain kotimaisestakin putiikista, joskaan en muista törmänneeni sellaiseen.
Probyte (http://www.probyte.fi) myy kaikenlaista elektroniikkasälää. Niiltä voisi löytyä.


Taisin alkuun ilmaista itseäni vähän huonosti tuon toisen asian suhteen. Jos ilmanvastusta ei olisi, niin raketti olisi moottorin sammuttua maahan osumiseen asti vapaassa pudotuksessa ja g/elohopeakytkin sen kyydissä olisi määrittelemättömässä tilassa. Ilmanvastuksen kanssa raketti on todellisessa vapaapudotuksessa vain ideaalisen lentoradan lakipisteessä, jolloin sen nopeus (ja ilmanvastus) on nolla. Muutoin lennon aikana ilmanvastus jarruttaa ja työntövaihetta lukuunottamatta elohopeapisara on kytkimen yläosassa. Käytännössä siis elohopeakytkin flippaa sillä hetkellä kun moottori sammuu ja se on huono hetki avata varjoja.
Lakipiste olisi mahdollista tunnistaa pelkän kiihtyvyyden perusteella odottamalla hetkeä jolloin ilmanvastuksen aiheuttama kiihtyvyys pienenee vähitellen nollaan, mutta se ei tapahdu koskaan jos lentorata on kallellaan.

Painottomuus saadaan lentokoneella aikaan siten, että lennetään mahdollisimman tarkasti vapaan pudotuksen rataa ja kompensoidaan moottoreilla ilmanvastuksen aiheuttama kiihtyvyys.

Korjatkaa toki jos puhuin palturia.
“Scientists dream about doing great things. Engineers do them.”
- James A. Michener

skortti2

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by skortti2 » 02 February 2010 13:33:43

Tämä moottoreissa oleva laskuvarjon laukaisupanos on siinä mielessä huono, että se avaa varjon jo niin korkealla, että vähänkin tuulisella säällä (esim. kesä-aikaan maanpinnalla saatta olla tyyntä, mutta jo vähänkin ylempänä tuulee, tiedän tämän entisenä laskuvarjohyppääjänä) raketti ajautuu ties minne ja jalkainvaliidinä hakeminen on tuskallista ja hidasta. Tästä syystä olen kehitellyt laukaisijaa, joka perustuu ilmanpaineeseen. Tietenkin ns. jarruvarjo avataan normaalisti moottorin varjopanoksen avulla, mutta lopullinen varjo avataan ilmanpaineen, eli korkeuden perusteella. Anturina käytän erittäin pientä pietzo-sähköistä paineanturia (n. 5 mm x 5 mm x 3 mm. Samaa, jota käytetään verenpainemittareissa). Esivahvistimena lineaaripiiriä LM101 tai vastaava differentiaalivahvistinkytkennässä plus nollauspiiri lähtökorkeuden ilmanpaineen nollausta varten. Sitten tulee kaksi vaihtoehtoa, joiden kenttäkokeisiin en ole vielä ehtinyt, mutta testannut ns. labraolosuhteissa. Vaihtoehto 1 on käyttää pientä mikroservoa (lennokkiliikkeistä, ei maksa paljoa), jota ohjataan pulssisuhdeoskillaattorin avulla. Servot tottelevat n. 50 - 60 Hz:n taajuutta ja pulssin leveys muistaakseni 0,5 - 1 ms vastaa ohjausaluetta. Tässä tarvitaan kuitenkin toinen elektriniikkaosa ohjaamaan servoa (näköjään näyttää olevan myös valmiina saatavilla). Toinen vaihtoehto, jota myös kehittelen, on käyttää pientä räjähdyspanosta varjon ulosampumiseen oikeallä hetkellä. Näitä pieniä panoksia olen tehnyt periaatteella vastuslanka, mustaruutimössö - nitroselluloosalakka (sama periaate kuin sytytinnallilla). Toiminta on seuraava: kun raketti tulee varsin nopeasti jarruvarjonsa varassa alaspäin ja staattinen ilmanpaine nousee, sopivalla korkeudella liipaisupiiri kytkee sähköt sytytinreleelle (mikropiirirele 2 kpl 2A:n koskettimia rinnan), joka kytkee jännitteen laskuvarjon laukaisupanokselle ja varjo avautuu. Jänniteähteenä on kaksi litium-polymeeri akkukennoa à 3,7 V 90mAh, paino 3g/kpl, joista riittää sähköä elektroniikalle ja ainakin kahden nallin laukaisuun yhdellä latauksella. Toistaiseksi kokonaispainoa on vielä sen verran, että ei taida B-moottori jaksaa nostaa rakettia taivaalle, se jää nähtäväksi kun ja jos valmista syntyy aikanaan.
Kuten tälläkin foorumilla on usein mainittu, ruutipanoksen teko vaatii asianmukaiset luvat ruudin ostoon. Itselläni ne sattuu olemaan, koska harrastan myös ampumista ruutiaseilla. Tästä syystä olisi ehkä viisaanpaa kehitellä servopohjaista laukaisua, mutta se paino, se paino...

User avatar
sampo
Site Admin
Posts: 441
Joined: 20 January 2003 12:31:32
Nimi: Sampo Niskanen
Location: Espoo
Contact:

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by sampo » 02 February 2010 21:51:33

skortti2 wrote:Tästä syystä olen kehitellyt laukaisijaa, joka perustuu ilmanpaineeseen. Tietenkin ns. jarruvarjo avataan normaalisti moottorin varjopanoksen avulla, mutta lopullinen varjo avataan ilmanpaineen, eli korkeuden perusteella.
Juuri tuolla periaatteella isommissa esim. hybridiraketeissa toimivat lentotietokoneet toimivat. Niitä saa kaupallisena noin $100 hintaan, joten pitää miettiä kannattaako nähdä vaivaa kehittää moista itse (mielenkiintoista se toki voi olla). En tosin muista nähneeni mitään lentotietokonetta joka suoraan osaisi ohjata servoa, joten siihen voi tarvita lisäelektroniikkaa (normaalisti ne laukaisevat juuri pienen avauspanoksen).
I doubt, therefore I may be.

Guest

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by Guest » 03 February 2010 13:20:13

Ja näyttää löytyneen välillä aihe, josta monet ovat kiinnostuneet. Laitetaanpa vielä
siksi tähän vihjeitä mitä muut "ammattiharrastajat" ovat kirjoitelleet asiasta.
Sieltä löytyy varmasti taas loputtomasti lisävihjeitä. :
Kirjassa Modern High-Power Rocketry (M.Canepa) on luku: Electronics in high-power
rocketry.
Lisäksi on BIBLIOGRAPHY: (yo kirjassa)
-esim Advanced Model Rocketry (Banks& Van Milligan), 1998
-esim Level One Certification (Quigg), 2002
-esim How to Make Amateur Rockets (Wickman), 1997
ja lopussa on artikkeliluettelo: (54 kpl):
-esim Why altimeters fail; HIGH POWER ROCKETRY, OCTOBER 1999, (Fliescher&Pearson)
..................................................
:idea: jussi

Guest

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by Guest » 03 February 2010 13:42:49

Ja vielä vihje, että jo muinaiset roomalaiset ts Saturn V rakentajat, painiskelivat
ongelman kanssa: IBM teki Saturn V kuurakettiin erityisen elektroniikkaosion,
n 1 m korkean välirenkaan, josta ohjattiin raketin toimintoja. Tämä on nyt 40-vuotis-
historiikeissa myös esitetty valokuvana. Joten nyt on syytä lukea tämäkin historiikki !
....................................
:idea: jussi

Pietari
Posts: 39
Joined: 30 January 2010 20:27:16

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by Pietari » 03 February 2010 22:05:16

Nyt ratkaisin ongelman, teetän ajastimen joka kytkee viran päälle kun nousee laukaisutälineestä. Saapa nähä miten toimii.

tomee

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by tomee » 23 April 2010 06:35:03

vaihtoehtona voisi "elohopeakytkin" sarjassa olla reedkytkin ja magneetti kuula + tarvittaessa ajastin jolla viivästytetään varjonlaukeamista. Ajastin voi olla elektroninen tai sitten kuten alla.

kevyenä ja yksinkertaisena vaihtoehtona pitäisin läpipalo systeemiä. Eli rakettipanoksen pohjasta aikatulilankaa tietyn mittainen pätkä varjon laukaisu panokselle. Langan pituudella voi säätää sitten raketille sopivan varjon laukeamisajan. Tämä lienee konstina lähes idioottivarma toiminnaltaan, kunhan ei tee liian pitkää aikalangasta ;)

Make_L
Posts: 265
Joined: 19 October 2006 20:28:45
Location: Espoo

Re: Laskuvarjon laukaisin

Post by Make_L » 25 April 2010 23:21:02

Jos tavoitteena on myöhäisempi kuin moottorin avauspanoksella tapahtuva varjon avaaminen (eli lakipisteen tuntumassa), kannattaa myös järjestellä raketin rakennetta siten, ettei moottorin avauspanoksen (joka tapauksessa) toimiessa runko aukea. Moottorin yläpuolella, rungossa, täytyisi olla aukot, jotka päästävät (moott.avausp.) kaasut sivuilta ulos, tms. Tämä on kaksivaiherakettia rakentavalle ennestään tuttu asia.
Avauspanoksen poistaminen olisi tietysti johdonmukaisinta, mutta moottorin modauskin lienee jossakin jo kielletty.
Myöhemmässä vaiheessa = lakikorkeuden jälkeen = avautumaton raketti saa reilusti vauhtia, joten varjon on kestettävä ne olosuhteet. Äkkiä ajatellen striimeri kestäisi paremmin.
Kaikki painovoimaan perustuvat systeemit (elohopea, metallikuula, sähköä johtava neste) kohtaavat saman ongelman, mitä aik. kirjoituksissa on perusteellisesti käsitelty.
-Kuten esim. vanha kunnon Albert totesi, ei kiihtyvyyden ja painovoiman vaikutuksia massaan voi mitenkään erottaa toisistaan.
Raketin pudotessa "elohopeakytkin" toimii, viiveellä (kun ilmanvastus kasvaa). Olisi vain estettävä se, ettei kytkin moottorin työnnön aiheuttamassa negatiivisessa kiihtyvyydessä toimisi. Tämä on asia, mitä voisi kokeilla suuremmalla raketilla (mihin mahtuisi painonkin puolesta pelkkä toimintaansa rekisteröivä systeemi tutkimusmielessä), jolloin nuo ajoittumisasiat selviävät.
Nuo metallikkuulalla toimvat kytkimet eivät kestä niin paljoa virtaa kuin aito elohopeakytkin, kontaktiaika voi olla lyhyempi; ollaan taaskin helposti lisäelektroniikan kanssa tekemisissä.
Mutta on silti hyvä testata tätäkin, niinhän se selviää.
Helpoin ratkaisu on pienikokoinen lentotietokone tai ajastin, mutta sellaisistahan ei nyt kai ollut tarkoitus puhua, vaan keskittyä muihin, vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.

Post Reply