KÄYTÖSTÄ POISTETUT HIEKKAKUOPAT JA VAST.

[Guest]

Ja tässä maastokarttalehti, josta ei löydy yhtäkään turvetuotantoaluetta tällä hetkellä.
Ehdokkaita eli suoalueita kyllä on. Karttaruutu on seuraava pohjoiseen ylläaolevasta.
Maastokartta T433 PIITTISJÄRVI (2006). Seutu näkynee myös GT12 kartalla.

Suuremmat järvet, joiden käyttöön alueeella kannattaa tähdätä ympärivuotisesti:
(tietenkin kelirikkoajat poislukien syksyllä ja keväällä)
Kakarijärvi, Yli-Ulkujärvi, Narkausjärvi, Kampsajärvi, Peräjärvi, Särki-Kämä, Siika-Kämä,
Päätinkijärvi, Näskäjärvi, Näskänselkä (osa isompaa järveä), Juotasjärvi.
.....................................
jussi

[Guest]

Laitetaan vielä Oulun pohjoispuolella asuvia varten seuraava vihje:
Maastokartta S431 II (eli Iijoki). Näkyy myös GT10-kartassa.
Tämä karttalehti näyttää tietenkin myös parikymmentä kilometriä merenrantaa.
(vastaa järviä sisämaassa)

Seuraava luettelo on tehty vain karttaa selaamalla.

-Iso Rytisuo (Yli-iistä n 7 km melkein pohjoiseen)
-Kupsussuo (Yli-Iistä n 6 km itään; samalla alueella kaatopaikka ?)

Joet kartalla: Iijoki, Siuruanjoki, Martimojoki
Suurempia järviä kartalla: Iso Palojärvi, Halajärvi & Iijoen suvannot.
Virtaperässä näkyy ehkä osa turvetuotantoaluetta (karttalehden oikea ylänurkka)
...................................
jussi

[Guest]

Jostain syystä Pudasjärven länsipuolelta nostetaan tällä hetkellä hirveästi turvetta.
Seuraavassa on luettelo alueista. Alueet näkynevät myös GT10-kartalla.
Pituuspiiri/leveyspiiri esimerkkipiste on 65ast25min/26ast30min.
Maastokartta S433 PUDASJÄRVI (2006)
Seuraava luettelo on tehty vain karttaa selaamalla n lännestä itään periaatteella.

-Pikku Polvisuo (näkyy karttalehden vasemmassa yläreunassa, Siuruanjoen pohjoispuolella)
-Palosuo (Yli-Tannilasta n 6,5 km etelään)
-Koutuansuo (Iso Isterinjärvestä, länsiranta, n 3 km länteen)
-Latvasuo (2 osaa ?; Pahkalasta, Iijoesta, n 2 km pohjoiseen; Kaatopaikka toisessa osassa)
-Luisansuo (Hirvelästä, Iijoki, n 1,5 km n pohjoiseen)
-Iso Kinttaissuo (Yli-Tannilasta n 2 km kaakkoon)
-Kuikkasuo (heti Iso Kinttaissuon itäpuolella)
-Epäilyksensuo (heti Kuikkasuon itäpuolella)
-Kalliosuo (2 osaa?; heti Petäkönkylän itäpuolella)
-Ahvensuo (2 osaa?; Haapakoskelta, Iijoelta, n 1 km koilliseen)
-Joutsensuo (Kälkäjältä, Iijoelta, n 1 km pohjoiseen)
-Lavasuo (Kälkäjältä, Iijoelta, n 4 km koilliseen)
-Iso Pukasuo/Pikku Pukasuo (3 osaa?; Muukalan kylältä n 1,5 km kaakkoon)
-Jakosuo (2 osaa?; Vengasvaarasta n 3 km kaakkoon)
-Kaartosuo (Sadinselästä n 1,5 km länteen)
-Lampisuo (2 osaa?; Koskenkorvalta, Iijoelta, n 3 km pohjoiseen)
-Koppelosaarensuo (2---3 osaa?; Kollajanniemeltä, Iijoelta, n 2,5 km lounaaseen)
-Raiskionmaa (2 osaa; Kollajanniemeltä, Iijoelta n 4,5 km lounaaseen)
-Ämmäsuo (Saarikoskelta n 1,5 km kaakkoon)
-Koivuojanlatvasuo (2 osaa; Siliäkankaalta n 1,5 km luoteeseen)
-Kapeemansuo (Siliäkankaalta n 0,5 km lounaaseen)
-Viidansuo/Kahasuo (4 osaa; Aittojärven länsireunasta n 1 km länteen)
-Kääpäsuo (Kollajanniemeltä, Iijoelta, n 2,5 km pohjoiseen)
-Isosuo (Kollajanniemeltä, Iijoelta, n 3,5 km koilliseen)
-Ällinsuo (osittain; Pudasjärveltä n 12 km pohjoiseen)
Suurempia järviä karttalehdellä: Iso Isterinjärvi, Aittojärvi, Naisjärvi, Ontamojärvi,
Pudasjärvi, Tuulijärvi.
Jokia karttalehdellä: Iijoki, Livojoki, Siuruanjoki.
Lisäksi Pudasjärvellä, hieman kylän pohjoispuolella on lenttokenttä ja Tannilassa
ampumarata.
...........................
jussi

[Guest]

Ja tässä osiossa mainittu HIRVINEVAn lintutorni on tarkemmin kuvattu ja selitetty
osoitteessa: www.ouka.fi tai syötä googlen hakuruutuun: lintutornit.
...............................
jussi

[Guest]

Laitetaan tässä välillä hieman eteläisempi alue, ehkä sopii Raahen, Oulun ja Kajaanin
harrastelijoille?
Q443 maastokartta PYHÄNTÄ, 2009. Näkyy myös GT8 (ja ehkä GT10) kartoilla.
Maastokartat ovat erilaisella karttalehtijaolla kuin GT-kartat, joten GT-viittaus on
vain summittainen.
Seuraava luettelo on tehty vain karttaa selaamalla n lännestä itään periaatteella.

-Lehtoneva (näkyy osittain) (Saviselän kylää)
-Joutenneva (Lamujoen kylästä n 3 km länteen)
-Lämpsänneva ? (Pentinpurosta n 3 km länteen)
-Väyryssuo (Vuolijoen kylästä n 3,5 km lounaaseen)
-Vaivassuo (Vuolijoen kylästä n 2 km melkein etelään)

Suurehkoja järviä alueella: Iso Lamujärvi, Vähä Lamujärvi, Kortteisen tekojärvi,
Pyhännänjärvi, Saaresjärvi.
Vuolijoki sijaitsee Oulujärven eteläpäässä, joten tämä suuri järvikin on mahdollinen.

[Guest]

Yllä on lueteltu lähinnä suurempia keskittymiä, "Vihossani" on myös useita merkintöjä
pikkualueista aina Hämeenlinnaa myöten. Jokainen voi selata näitä karttalehtiä, koska
koko Suomi on nykyisin kartoitettu näillä n 100 kartalla. Itä-Suomesta en ole löytänyt
suuria keskittymiä enkä oikeastaan paljon Lahtea ja Hämeenlinnaa etelämpää.
Ohjeet hausta löytää aikaisemmista v2009 päiväyksistä.
..........................................
jussi

[Guest]

Tässä on keskittymä aivan länsirajalta: Turvetuotantoalueita Karungin seudulla.
Maastokartta S424 KARUNKI (2006). Alue näkyy myös GT12-kartalla.
Tornionjoki ja Kemijoki näkyvät kartalla. Tornionjoen keskellä on Karungin"järvi".
Suurempia järviä karttalehdellä ovat: Iso Mustajärvi, Aapajärvi, Kantojärvi, Sattajärvi,
Korpijärvi, Akkunusjärvi.

Turvetuotantoalueet, jotka tässä kartan painoksessa ovat merkityt karttaan:
-Mämmijänkkä (Arpelan kylästä n 2 km etelään)
-Vinsanjänkkä (Arpelan kylästä n 5 km koilliseen; sähkölinja kulkee alueen halki ?!)
-Oriaapa (heti Vinsanjänkän eteläpuolella)
-Männikköloukku (Oriaapan itäosasta n 1 km pohjoiseen)

Tässä vähän etäisyyksiä. Tornion-Kemin harrastelijat ovat sopivimpia käyttäjiä.
Arpela (kylä tms)-Tornionjoki (raja)= n 15 km
Karunki-Tornio = n 22 km
(Kemistä tulee Tornioon n 20 km)
Rovaniemeltä ajettaessa kannattaa kääntyä Arpelan tielle n 10 km TERVOLAn jälkeen.
...............................
jussi

[Guest]

Ja löytyy pohjoisestakin aika suuri turvetuotantoaluekeskittymä!
T413 maastokartta (ISO KALLIJÄRVI) (2006). Alue näkyy myös kartalla GT12.
Seuraava luettelo on tehty vain karttaa selaamalla n lännestä itään periaatteella.
Torniosta on Aavasaksalle (YLITORNIO) n 60 km.

-Leväjänkkä (heti Korttovaaran pohjoispuolella)
-Mustanmaanvuoma (Korttovaarasta n 3 km pohjoiseen)
-Martimo (2 osaa ?; tie kulkee toisen osan halki)
-Takavuoma (2 osaa; Martimosta n 1 km kaakkoon)
-Susivuoma (heti Susivaaran pohjoispuolella)
-Ristivuoma (Susivaarasta n 3 km pohjoiseen)
-Isonkivenjänkkä (heti Ristivuoman pohjoispuolella)
-Kapusta (2 osaa; heti Kierovaaran pohjoispuolella)
-Keskiaapa (Kallioaapa) (2 osaa; Luppovaaralta n 3 km etelään)

Suurempia järviä alueella: Niipajärvi, Iso Kallijärvi, Salamajärvi, Kivijärvi, Varejärvi,
Vaajärvi.
Tornionjoki ja Martimojoki näkyvät karttalehdellä.
Iso Kallijärveltä rajalle Ylitornioon on suoraan länteen n 22km.
Laitetaan tähän vielä liitokokeisiin ehkä soveltuvia lintutorneja:
ISO MELTOSJÄRVI: h=9m/2 tasoa/ kat/ 10 h/vak3
VÄHÄ MELTOSJÄRVI: h=3m/ 1 taso avoin/ 6h/ vak4 rakennettu 2003
YLITORNIO: PORTIMOJÄRVI pohjoisranta h=7m/kat/6h/vak4
................................
jussi

[tt]

Olisiko näitä potentiaalisia paikkoja yhtään lähempänä? Valtaosa harrastajista asuu kuitenkin pk-seudulla.

[Guest]

Potentiaalisia paikkoja löytyy kyllä etelästäkin. Sysmän seudun olen jo syöttänyt tänne.
Mutta vaikkapa GT2 karttaa (2005) selaamalla saa esim seuraavat alueet:
1) Kärkölästä n 7 km suoraan itään (Tienpää tms). Kärkölä on Lahti- Riihimäki tien
varressa n 22 km Lahdesta Riihimäelle päin.
2) Vierumäeltä heti itään oleva alue (saattaa olla heti rautatien vieressä)
Vierumäki on kuuluisa urheiluopistostaan ja on n 20 km Lahdesta Heinolaan menevää
tietä.
Kannattaa hankkia vielä ne kuuluisat maastokartat, joissa on tarkemmat kartat
alueista. Hämeenlinnan seudulla on vielä pari aluetta.
Mutta saattaa olla, että tosiaan tätä etelämmässä nämä alueet ovat tosi harvassa
ja kannattanee tähdätä hiekkakuoppiin ja järviin sekä varsinkin nyt kun meri on
jäätynyt, merenrantaan.
Muuten jos lähtee oudolle seudulle, kannattaa ottaa mukaan TURISTI Suomen Matkailu-
opas. (ainak. v2005) Siellä on lueteltu kuntatiedot/matkailupalvelut/nähtävyydet/tapahtumat.
Kunnanvirastossa on varmaan hyvinkin ajankohtainen tieto paikallisista turvetuotanto-
alueista, ehkäpä myös menneistä (suljetuista) ja jopa suunnitteilla olevista.
TURISTI, n568 sivua lienee lähes joka kirjastossa.
...................................
jussi

[Guest]

Laitetaan tähän vielä maastokartan M431 (Lahti) (2005) selailu, joka tuotti heti uuden
turvetuotantoalueen ? Alue näkyy myös GT2-kartalla.

-Housunsuo (melkein Vesijärven rannassa, n 3 km Manskiveltä itään)
-Laviassuo (heti Vierumäen itäpuolella, n 1km ; Urheiluopiston länsipuolella, n 2km etäisyys)
(lähellä myös Motocrossrata)
Laviassuon halki kulkee sähkölinja, joten siellä ehkä on käytettävä äärimmäistä
pohjoispäätä tai äärimmäistä eteläpäätä
-Koskee (heti Vierumäen kaakkoispuolella; heti Laviassuon eteläpuolella, n 500 m etäisyys)

Suurempia järviä alueella: Vesijärvi (Lahden kaupunki tämän rannalla), Työtjärvi, Iso
Tiilijärvi, Kutajärvi, Arkiomaanjärvi, Alasenjärvi, Alanen, Kivijärvi, Oksjärvi, Urajärvi,
Päijänne (lahtia), Oksjärvi, Salajärvi, Ruuhijärvi, Arrajärvi, Suurijärvi

Vesivehmaan lentokenttä on n 14 km Vierumäeltä n luoteeseen.

Vierumäen itse urheiluopisto on Suurijärven rannassa.

Jonkin paikan sijainti karttalehdellä, jonka pinta-ala on n 1152 km^2, voidaan ilmoittaa
myös ruuduilla. Kartallahan on yli 1152 ruutua, jotka näkyvät heikoilla viivoilla, kukin
kooltaan 1x1 kmxkm. Esim Housunsuo voidaan ilmoittaa seuraavasti:
10 sar/11riv , jolloin sarakkeita lasketaan vasemmasta reunasta ja rivejä yläreunasta.
Eli toisin ilmoittaen sijainti on n 10 km vasemmasta reunasta karttalehdellä ja n 11 km
yläreunasta.

[Guest]

Maastokartta N431 (Jämsä) näyttää keskistä Suomea Päijänteen ympäristössä.
Alue näkyy myös karttalehdellä GT5.
Seuraavat mahdolliset laukaisupaikat sopinevat parhaiten Lahden ja Jyväskylän seutujen
harrastelijoille. Mutta hyvän auton omaaville Helsingin seudun harrastelijoillekin ovat
nämä kohtuullisen ajomatkan päässä.
Päijänne sijoittuu kartan keskiosaan lahtineen ja saarineen ja jatkuu pohjoiseen
Jyväskylään.

-Pohjansuo (sijainti ilmoitettu tässä vaihteeksi ruutunumeroinnilla, Jos ruutu no1 on
karttalehden vasemmassa ylänurkassa, ja ruutu no24 on vastaavasti vasemmassa
alanurkassa, niin Pohjansuo löytyy ruudusta no26)
-Kettumäki (heti Pohjansuon kaakkoispuolella)
-Aukeasuo (Vartiamäeltä n 2 km länteen) IP
-Kivisuo (2 osaa ?; kylältä n 2 km etelään) IP
-Kailasuo (Vartiamäeltä n 1 km itään) IP
-Harjunsuo (2 osaa ?; Vähä Harjujärveltä n 0,5 km itään) IP
-Haapasuo (n 5 km pitkä !; alkaa n 200m Rutajärven etelärannasta IP

Lyhennyksenä IP käytetty yllä (ja alla): IP=Päijänteen itäpuoli
Suurempia järviä alueella: (poisluettuna Päijänne, joka näkyy koko alueella pohjoisesta
etelään) Palvia, Latvajärvi, Heinäjärvi, Syväjärvi, Kastjärvi, Saarijärvi, Hirvijärvi,
Painaanjärvi, Maalianjärvi, Ylisjärvi IP, Hauha IP, Kivijärvi IP, Vatsajärvi IP,
Joutsjärvi IP, Syysjärvi IP, Rutajärvi IP, Harjujärvi IP, Hirvijärvi IP, Riihijärvi IP.

Korpilahden Vitikkalan tienoolla päässee Päijänteen yli autolla (tie).
Jämsä on n ruudussa no21.
..................................
jussi

[Guest]

Ja vielä selvennyksenä käyttämäni ruutunumerointi maastokartoissa. Ruudun kokohan
on 1x1 km^2, joten karttalehdellä (48x24 km^2) on siis 1152 ruutua. Mutta koska
kartta näyttää aina vähän ylikin, puolikkaita ruutuja, on todellisuus siis hieman enemmän.
Kartassa ei ole numerointia ruuduille mutta ruudut näkyvät, joten joku voi numeroida
ruudut toisinkin. Olen aloittanut vasemmasta ylänurkasta kokonaisella ruudulla ja jatkanut
siitä suoraan numerointia kasvattaen alas ja jälleen ylhäältä alas, seuraava sarake.
Siispä karttalehden vasemmassa ylänurkassa on kokonainen ruutu no1 ja sarakkeen
alimmainen ruutu on no24. Seuraavan sarakkeen ylimmäinen ruutu on siis no25 ja niin
edelleen. Karttalehden oikeassa alareunassa on siis kokonainen ruutu no1152. Näin on
helppo viitata turvetuotantoalueisiin ym ruutujen avulla. Mutta samalla voi "laajempaa
silmäystä" varten katsoa tietysti GT-karttaa. Omassa mahdollisessa kopiossa voi tietysti
numeroida ruudut kevyesti vaikkapa lyijykynällä. Läpinäkyvien kalvojen avulla saa aikaan
tietysti vielä hienompia esityksiä.
........................................
jussi

[Guest]

Ja vielä esimerkki toisen kartoissa usein esiintyvän ruutukoodin käytöstä:
MERKITÄÄN PYSTYSUORAAN AAKKOSKOODI: NYT KUN ON 24 PYSTYRUUTUA,
SE SOPII AAKKOSIIN A...X. ELI YLINNÄ ON A JA ALINNA X
MERKITÄÄN VAAKARUUDUT NUMEROILLA 1......48. (ykkönen vasemmassa reunassa)
Ja esimerkkinä Rutajärven eteläpuolen turvetuotantoalueet sijoittuvat seuraavasti:
(kartassa N431 (JÄMSÄ))
Aukeasuo: ruutuun W40
Kivisuo: ruutuun T42
Kailasuo: ruutuun X44 (suurin osa)
Harjunsuo: sekä ruudut W45 ja W46
Haapasuon n 5 km pitkä alue: ruudut R48, S48, T48, U48, V48
Kivisuon kylä on ruudussa nR43.
Kunnanraja kulkee esim ruudussa T36 jne jne , kaikkea voidaan ilmoittaa helposti
ruutukoodilla.
Jos ei 48 km riitä, voidaan tavallaan osaruutu ilmoittaa esimV(49) suluissa tai (Y)48.
................................
jussi

[Guest]

Ja vielä aakkoskoodin käytön hienosäätöä yllä:
joskus alue ulottuu hiemaan kilometriruudun ulkopuolelle. tällöin voidaan lisätä
suunnan kanssa pieni kirjainlyhennelmä:

ryp= ruutu ylittyy pohjoiseen (P=POHJOINEN)
rye= ruutu ylittyy etelään
ryi= ruutu ylittyy itään
ryl= ruutu ylittyy länteen

Näillä lisävihjeillä voi antaa kuvan alueen pienistä ylityksistä toisen ruudun puolelle.
................................
jussi