KÄYTÖSTÄ POISTETUT HIEKKAKUOPAT JA VAST.

[Guest]

Seuralla (sats) on ollut tällaisia Uudellamaalla. Kun sopii omistajan kanssa jatkuvasta
käytöstä, ei näissä pitäisi olla ongelmia, mutta soveltunevat vain pienille
moottoreille, koska metsä kasvaa suhisten Suomessa myös hiekkakuoppien
reunoilla.
.............
jussi (p.653063(aut.))

[Guest]

Tässä vielä kokemusperäistä tietoa:
Avaruusseura sai 80-luvulla omistajien luvat käyttää Karkkilan seudulla ja
Nurmijärvellä olevia käytöstä poistuneita soranottopaikkoja. Nurmijärvellä
kuitenkin aluetta viistänyt korkeajännitelinja ja aloitettu puuistutus ym
tekivät siitä vähän huonon. Karkkilassa taas metsänreunan läheisyys
aiheutti sen, että useat lennot päätyivät puihin. Siellä ne ovat kai vieläkin?!
Jos tiedossanne on tosi hyvä paikka (ei lentokentän läheisyydessä, metsän
reuna tarpeeksi kaukana, niin lähettäkääpä vaikka karttakopio, jossa
punaisella ruksilla merkitty paikka.
.................
jussi (J.LEANDER, TARKKAMPUJANK.12B, 00150 HKI, p.653063(a))

[Guest]

Kesä tulee ja kevätkin on aikaisessa. Jäät sulavat pohjoisessakin.
Nyt vapautuu tuhansittain hyviä laukaisupaikkoja, kohtalaisen
asumattomia järviä. Ja muistutan vielä pitkästä länsirannikosta:
satojen kilometrien matkalla esim Raumalta Tornioon luulisi löytyvän
asumattomiakin kohtia. Vene (jolla) olisi kuitenkin hyvä varata aina
mukaan noutoa varten. Ja jokainen harrastelija muistaa, että pahviset
rakenteet( vast.) on kyllästettävä lakalla (vast.) veteen laskeutumista
varten
.......................
jussi

[sampo]

Kesä tulee ja kevätkin on aikaisessa. Jäät sulavat pohjoisessakin.
Nyt vapautuu tuhansittain hyviä laukaisupaikkoja, kohtalaisen
asumattomia järviä.

Tarkoittanet että häviää? Järvien/meren jäähän on mitä mainioin laukaisupaikka...

[Guest]

Turvetuotantoalueet, jotka ovat nyljetty tyhjiin, vastannevat käytöstä poistettuja
hiekkakuoppia. (mikäli eivät ole upottavia tai muuten vaarallisia). Aina on arvioitava
tilanne paikan päällä. Olen juuri selannut nk maastokarttoja, jotka kattavat lähes
koko Suomen. Turvetuotantoalueita näyttää löytyvän lukemattomia ainakin Pohjanmaalta
Lapin Kolariin. Osa on tietenkin aktiisessa tuotantovaiheessa, ja näin lähes soveltumattomia
rakettiharrastelijoille. Mutta ne, jotka ovat poistuneet tuotannosta tai poistuvat ensi
vuonna !!!??? Muuten maastokartat on tehty näköjään kaikki 2000-luvulla. Ideaa voisi
olla ilmoittaa listana kaikki soveltuvat alueet harrastelijoille ympäri Suomea.
.......................................................
jussi
...................................................

[tt]

Jätetään harjoitustehtäväksi pohtia miksi turvesuo (myös käytöstä poistettu sellainen) on erittäin huono laukaisupaikka poislukien talviaika, jolloin se on lumen peitossa.

Vinkiksi: Turve palaa ja se on todella hankala sammutettava.

[Guest]

Turpeen kerroksen paksuus on kuulemma yleisimmillään 2-4m Suomessa. Sen jälkeen
tulee vastaan kallio, hiekka tai vastaava maalaji, joka on erittäin sopiva raketti-
harrastelijoille. Jotkut parturoijat jättävät vaaksan verran turvetta jäljelle, ja
nämä alueet ovat tietenkin sopimattomia. Mutta kun sopii parturoijien kanssa
täydellisestä tyhjennyksestä !!! (vaikka osittain)
Otavan Suuri Ensyklopedia (19) (v1981) antaa pari sivua tietoa turvetuotannosta
ja sieltä löytyy tietoa eri läänien tilanteesta: (Suoalueiden turvevarat)
(2m syvemmät alueet): Lapin lääni: 290 tha (tuhatta hehtaaria), Oulun lääni 340tha,
Vaasan lääni 270 tha, Kuopion lääni 65tha, Keski-Suomen lääni 70 tha, Mikkelin
lääni 58 tha, Pohjois-Karjalan lääni 129 tha, Kymen lääni 70tha, Hämeen lääni 52 tha,
Turun ja Porin lääni 104 tha, Uudenmaan lääni 26 tha, Ahvenanmaa 1 tha.
Muuten seuran vanha aktivisti tyhjentää parhaillaan erästä turvetuotantoaluetta ja
saamme häneltä tuoretta tietoa tapahtumista siellä.
.....................................................
jussi

[Guest]

Ja vielä vakavasti kiinnostuneille muutamia osoitteita, joista löytyy lisätietoa
ja lisää osoitteita:
- www.turveruukki.fi
- www.suohommat.net
- www.peatsociety.org
- www.suoseura.fi
Voit syöttää Googleen tai Wikipediaan myös sanat: turve tai turvetuotanto.
...................................
jussi

[Guest]

Ja eilen löytyi netistä aiheeseen liittyvä "ohjekirjanen":
TURVETUOTANTOALUEIDEN JÄLKIKÄYTTÖ. OPAS ALAN TOIMIJOILLE. (71s)
Sitä voi selata netissä tai ehkä pyytää painetunkin version.
Sieltä löytyy mm tieto, että JOUTSAssa on tehty jälkikäyttönä pienlentokenttä,
1200x100m johon on levitetty 10cm mursketta ja pääkäyttäjinä ovat
mm riippuliitäjät.
.......................................................
jussi

[sommer]

Satakunnan alueella on muutama hyvä lennätyspelto/suo, joihin olen kysynyt luvat, eikun viestiä vaan tänne, jos tarvetta on??

[sampo]

Satakunnan alueella on muutama hyvä lennätyspelto/suo, joihin olen kysynyt luvat, eikun viestiä vaan tänne, jos tarvetta on??

Minkä kokoisia, ja onko asutusta/taloja miten lähellä? Pystyisitkö esim. laittamaan linkkejä johonkin karttapalveluun? Sopivia paikkoja hybridirakettien laukomiseen on etsitty kissojen ja koirien kanssa, niihin kun sopivia alueita ei ihan helposti löydy...

[Guest]

Laitan tähän vielä kirjan, joka on turvetuotantoalueiden jälkikäytöstä kiinnostuneiden
syytä lukea: Vasander Harri (toim.): Suomen suot (168s) Suoseura (1998)
ISBN 951-97826-0-5. Tätä on lukuisissa kirjastoissa, esim HELMET-alueella.
Erityisesti kohtaan: TURVETUOTANNOSTA VAPAUTUVIEN SUOPOHJIEN KÄYTTÖ
kannattaa tutustua.
Sisällysluettelo: (suluissa sivunumero)
ESIPUHE (5)
SUOMEN SUO- JA TURVEVARAT (6)
SUOT- MERKITTÄVÄ SUOMEN LUONNON OSA (9)
Suo ekosysteeminä (10)
Suomen soiden kehityshistoria ja turpeen pitäaikaiskertymät (20)
Suomen soiden pinnanmuodot (27)
SUOT- ARVOKAS LUONNONVARAMME
Suomen suo- ja turvevarat (36)
Suomarjat-arvokas ravinnon lähde (39)
Suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen (45)
SUO JA TURVE SUOMEN KANSANTALOUDESSA
Soiden käytön historiaa Suomessa (60)
Soiden viljely (64)
Soiden metsätaloudellinen hyväksikäyttö (72)
Turveteollisuus Suomessa (84)
Turpeen käyttö kasvinviljelyssä ja maataloudessa (88)
Kasvuturpeen mikrobit ja mikrobien käyttö kasvitautien torjunnassa (93)
Turpeen käyttö ympäristönsuojelussa (96)
Turpeen tuotantoteknologia (99)
Turpeen energiakäyttö (107)
Kemiallinen jalostus (114)
Turpeen balneologinen käyttö (119)
Turvetekstiilit (123)
TURVETUOTANNOSTA VAPAUTUVIEN SUOPOHJIEN KÄYTTÖ !!! (TUTUSTU ERIT. TÄHÄN)
Useita mahdollisuuksia suopohjien jälkikäytölle (128)
Suopohjat metsätaloudessa (130)
Turvetuotannosta vapautuvien suopohjien maatalouskäyttö (135)
Suopohjien riistanhoidollinen jälkikäyttö (138)
Suopohjien ennallastaminen (143)
SOIDEN KÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA
Vesistöpäästöt ja niiden hallinta (150)
Turpeen polton päästöt ja niiden hallinta (150)
Metsäojitus ja kasvihuoneilmiö (159)
Kirjoittajat (165)
.............................................
Lisäksi löytyy pari muutakin kirjaa aiheesta, joihin voinen palata myöhemmin.
.............................................
jussi

[Guest]

SUOmalaisten suonystävien on myös syytä lukea kirja: SUOMEN LUONTO (3) Suot, joka
on suurikokoinen täynnä värikuvia oleva teos vuodelta 1980. Siinä on 347 sivua
ja kustantaja on Kirjayhtymä Oy. (ISBN osalle 3: ISBN 951-26-1749-8). Tätä on useissa
esim HELMET-alueen kirjastoissa.
Sisällysluettelo on seuraava: (suluissa sivunumero)
Suo-Suomen synty (7)
Soiden kasvipeite (25)
Soiden eläimistö (83)
Suoluontoa pohjoisesta etelään (123)
Soita eri puolilta Suomea (165)
Suoekosysteemi toimii (211)
Soiden käyttö (263)
Suoluonnon köyhtyminen ja soiden suojelu (293)
Ihminen suolla (317)
Kirjallisuutta (340)
Hakemisto (343)
Päätoimittajana on ollut Paavo Havas ja tämän osan päätoimittajina ovat olleet
Rauno Ruuhijärvi ja Urpo Häyrinen. (huom. eri henkilö kuitenkin, kuin
AVARUUSLUOTAIMEN entinen päätoimittaja ja aktiivijäsen Urpo Häyrinen)
.....................................
jussi

[Guest]

Ammunta-alueina suot käyvät hyvin, mutta aina on vaarana raketin jääminen
tuleville sukupolville muinaismuistoksi. Kun katsot SUOMEN LUONTO (3) osan
kuvaa sivulla 89, voit hyvin nähdä hakemisen vaikeuden ilman jollaa tai venettä,
tms. Kuva on Perhon Salamajärven aarnialueelta. Tämän tyyppisillä alueilla
lienee paras hakuväline ILMATYYNYALUS. Allekirjoittanut voi toimia konsulttina,
jos on tarve tällaisen hankkimisesta !!!
Eri suotyyppien jakautumisesta löytyy kuva SUOMEN LUONTO (3) kirjan sivulta
124. Ja siellä on myös esimerkkisuot: 1: Piesjänkä/ 2:Luiron suot/ 3: Riisitunturin
suot/ 4: Korvasvaaran letot/ 5: Martimoaapa/ 6: Peisonsuo/ 7: Heikinjärvenneva/
8: Kauhaneva/ 9: Haapasuo/ 10: Kesonsuo/ 11:Torronsuo/ 12: Munasuo
.................................................
jussi

[Guest]

Vanhempi kirja, jonka voi löytää halvalla esim divareista, valottaa 70-luvun
tilannetta alalla:
Heikurainen Leo: SUO-OPAS metsänkasvatusta varten (51 sivua).
ISBN 951-26-1439-1 (kuvat mustavalkoisia)
Tätä oli jopa 2 kpl tänään Pasilan kirjaston kirjavarastossa.
............................................
jussi