Suomen pienoismallirakettiharrastajien keskustelufoorumi

IS:n sivuilta löytyi tällainen. Mukana hieno videokooste pallon lennosta. Mielenkiintoista olisi nähdä kuvassa olevan kaasupullon kaulan väritunnus: Vetyä vai heliumia? "Joona, 18, lähetti rakentamansa sääpallon 35 kilometrin korkeuteen" löytyy linkistä https://www.is.fi/tampereen-seutu/art-20000077...

Tilanne lienee edelleen 'vaiheessa', tarkennuksien osalta. Epäilemättä harrastelijoiden(kin) ilma-aluksiin tulee kohdistumaan joukko rajoitteita. Lakia lukiessa tuntuu, että muutokset on tehty paljolti dronelennätykseen liittyvistä syistä. Aikanaan nähdään, tuleeko saataville erivapauksia vakiintune...

Paineella nesteytetty ilokaasu onkin omituinen, se ei ole samanlaista kuin vesi. Se on eräänlainen liuos tai seos. Siitä lähtee kaasumaista muotoa ja siksi paineastiassa on aina myös kaasua. Jos pullossa ei ole pohjaputkea sifoniputkea), niin pullosta voi laskea kaasua aivan kuin muistakin kaasupull...

Linkin artikkelissa käytettiin termiä 'mixed monopropellant', miten tulisi suonentaa? 'Sekoitemonopropellantti' kenties? Mutta jos alkoholia sekoittuu ilokaasuun, tullaan linkin mainitsemalle alueelle. Ilokaasu on potentiaalisesti instabiili yhdiste (muodostumisentalpia on positiivinen) ja sitä on k...

Olen yökyöpeli ja asia alkoi painaa. Tällainen löytyi helposti: https://en.wikipedia.org/wiki/Nitrous_oxide_fuel_blend
Jos monopropellanttikäyttöä mainituilla seoksilla on kokeiltu, niin varmasti 'etsivä löytää' enemmänkin artikkeleita. Menestystä!

Houkutteleva ajatus sinänsä. Systeemi olisi monimutkaisempi kuin pelkkä paineistava neste polttoainenesteen (alkoholin) päällä: Ilokaasu liukenee ainakin veteen ja alkoholiin. Kaasuna se on ilmaa raskaampaa, mutta nesteen ominaispainoksi mainitaan eri lähteissä 0,9...1,2. Omp on sekin lämpötilasta r...

Ilokaasu on hyvä ajatus, jos haluaa lentokelpoisen moottorin. Se toimitetaan nesteenä (oikeastaan eräänlainen hyperkriittinen liuos). Höyrynpainekäyrä on jyrkänlainen eli lämpötila vaikuttaa paljon paineeseen. Jutun juju on siinä, että vaikka ilokaasu sisältääkin typpeä, siinä on silti riittävästi h...

SpaceX-avaruuslennon lähtölaskentakello käynnistyi ja Nasa päivitti tulevan lennon osalta viimeisimmät tiedot. Rocket Launch: May 27, 2020 4:33 PM EDT | Commercial Crew SpaceX Demonstration Mission 2 (CREWED) (Ystävämme Google sanoi lähtöajaksi 23.33 paikassa 02180 Espoo) https://www.is.fi/ulkomaat/...

Merkillinen "oire" tosiaakin! 8.4. testissä moottori siis toimi 4 s mutta nyt 2 s ajan. Mikä ero nykysysteemeissä on 8.4. nähden? Pidän kokeiluista; jos hapen ja polttoaineen virtaus käynnistetään ilman sytytystä, kauanko polttoainetta tulee? Tyhjeneekö polttoainetankki 2 sekunnissa vai kestääkö kau...

Hyvä että onnistui! Lupasin palata A4/V2 sytytykseen. Sytytysjärjestelmän kuvaus on kolmessa kirjassa nolla, kahdessa jotakin niukkaa. Uusi erä Googlen kanssa vei tänne: A4 Fibel, American version of the launch manual of the German V2 Rocket Kirjoitustyyli on jotenkin leikkisä, mutta tässä tekstissä...

Valokaarella sytytetään ainakin öljylämmitin (useita kilovoltteja), samoin bensiinimoottorissa. Mielenkiintoinen asia, että bensamoottorissa märkä sytytystulppa ei toimi kunnolla. Öljypolttimessa sytytetään valokaarella suuttimesta tuleva öljysumupilvi, hapetin on ilmaa tietenkin. Jos epäilee modatu...

Kannattaa alkajaisiksi simuloida (OpenRocket tms), se antaaa raketin nopeuden lähtökiskosta irtautuessa, muun tiedon ohella. Simulaattori kertoo myös asioita tarvittavasta siivekkeiden koosta. Mitä olen nähnyt 'safe liftoff speed' -asiasta, vaihtelee suuresti jossakin 10...15 m/s seudussa. Jos raket...

Painesäädin, koka yltää 60 bar paineeseen. Tähän on ylletty modifioimalla jousta ja kotelointia. Säädin löytyy Gloor-nimisestä firmasta Sveitsistä.
Art. 5160-60 antaa hyvän virtaaman; Flow rate (Nm3/h on 60! Espoolainen Wilhtom myy.

Suuremmissa raketeissahan on tyypillisesti käytetty mekaanisia kytkimiä lentotietokoneen kytkentään ja muuhunkin. Raketin kyljessä olevista aukoista ja törröttävistä puikoista päästään ehkä hiljalleen eroon langattomien kytkinten myötä. Seuraava ei koskene varsinaista raketin laukaisua langattomasti...

TWR 1,35 on kovin matala. Lähtökiskon täytyisi olla pitkä ja tuulen lähellä nollaa. Yleensä suhde 5:1 on suositeltavampi ja tuulen lisääntyessä paljon suurempi - huomioi kohtauskulma, joka on tuulen ja raketin nopeuksien funktio. Jollei raketti saavuta tiettyä nopeutta, sen siivekkeet eivät toimi, e...