Vesiraketti projekti

Post a reply


This question is a means of preventing automated form submissions by spambots.
Smilies
:D :) :( :o :shock: :? 8) :lol: :x :P :oops: :cry: :evil: :twisted: :roll: :wink: :!: :?: :idea: :arrow: :| :mrgreen:

BBCode is ON
[img] is ON
[flash] is OFF
[url] is ON
Smilies are ON

Topic review
   

Expand view Topic review: Vesiraketti projekti

Re: Vesiraketti projekti

by tt » 06 October 2010 11:56:30

Jos sinulla on picaxe käytössä niin kokeile. Tee ohjelma joka lukee yhtä AD-kanavaa ja tallentaa sitä muistipiirille sekä vilkuttaa lediä vaikka sadan mittaussyklin välein. Tuolla tavalla näkee miten nopeasti piiri pystyy samplaamaan.

Re: Vesiraketti projekti

by Pietari » 05 October 2010 22:22:50

Onnistuisiko tuon loggeri tekeminen picaxe piirillä? Picaxessa ei taida kuitenkaan riittää nopeus loggaamaan tarpeeksi monta kertaa sekunnissa. Picaxelle löyttyy valmis data loggeri lämpö- ja valoantureille: http://www.rev-ed.co.uk/docs/axe110_i2c.pdf Jos voi tehä picaxe piirillä niin tuosta löytyisi valmis kytkentä kaavio mitä vähän soveltaisi.

Re: Vesiraketti projekti

by sampo » 05 October 2010 17:28:44

PC-puolen ohjelma riippuu siitä miten ja mihin data on tallennettu. Jos sen tallentaa muistikortille FAT-muodossa, voi datan lukea normaalilla kortinlukijalla (ja tarvitsee vain ohjelman tulkitsemaan dataa). Jos se taas on muistipiirille tallennettu niin mikrokontrolleriin täytyy ohjelmoida koodia joka lähettää datat tietokoneelle ja tietokoneessa jokin tapa vastaanottaa data. Esimerkiksi Arduinossa tämä käy kätevästi USB-sarjaportin kautta. Tietokoneelle pitää joko tehdä oma ohjelma vastaanottoa varten, tai voi käyttää jotain normaalia terminaaliohjelmaa jolla pystyy lähettämään datanlähetyskomennen mikrokontrollerille sekä tallentamaan sen lähettämä data.

Itse olen käyttänyt jälkimmäistä lähestymistapaa Iso-Haisun ohjaus-/logitustietokoneen yhteydessä, ja toteuttanut lähetyksen ja vastaanotto-ohjelman itse. Voin tarvittaessa jakaa näitä koodeja sinunkin kanssasi. (Mikrokontrolleri on ohjelmoitu Arduinon C-variantilla, vastaanottava ohjelma tietokoneella on Javaa.)

Mikäli haluaa vain pienen määrän dataa ulos (esimerkiksi maksimilentokorkeuden) niin yksi vaihtoehto on vilkuttaa se Arduinoissakin kiinni olevalla ledillä (esim. yksi välähdys = 1, kaksi välähdystä = 2 jne). Monet kaupalliset korkeusmittarit tekevät näin ja se on helppo lukea suoraan "kentällä". Tämä ei tietenkään poissulje tietokoneliitäntää kaiken datan vastaanottoa varten.

Re: Vesiraketti projekti

by Pietari » 05 October 2010 15:18:44

Tarkoitin lähinnä tuolla ohjelmaa mikä toimii tietokoneessa ja lukee dataloggerin tallennukset.

Re: Vesiraketti projekti

by tt » 05 October 2010 10:13:34

Tuolla piirillä pääsee ihan hyvin alkuun.
Dataloggerin softa tehdään yleensä niin, että ajastinkeskeytys ohjelmoidaan laukeamaan halutulla näytteenottotaajuudella, vaikkapa 100 kertaa sekunnissa. Ajastimen keskeytyskäsittelijä käynnistää varsinaisen mittauskoodin, joka lukee mittausarvon anturilta ja tallentaa sen muistipiirille seuraavaan vapaaseen osoitteeseen. Alkuun pääsee helpommin kun ajaa tuota mittaus- ja tallennussykliä loopissa ilman keskeytyksiä tarvittaessa viivekomennolla hidastettuna, mutta silloin ei pysty säätämään näytteenottotaajuutta yhtä luotettavasti.
Itse anturin luku riippuu sitten anturin tyypistä. Analogista anturia luetaan prossun AD-muuntimen avulla kun taas digitaalisen kanssa keskustellaan SPI/I2C-väylän yli. Piirin datalehti kertoo mittaukseen tarvittavat komennot.

Re: Vesiraketti projekti

by Pietari » 04 October 2010 23:20:26

Mikrokontrollit on tullut tutuksi, kun olen leikkinyt picaxe piireillä noin puolisen vuotta. Kysyin vajaa viikko sitten Paeaelta että voikko he tilata sparkfunnilta tuotteita ja toimitaa ne sitten suomessa asuvalle tilaajalle, he vastasivat että se onnistuu. Multa löytyy jo jonkin moinen muistipiiri jossa on muistia 32 Kb: http://www.kouluelektroniikka.fi/cgi-bi ... did=24LC32 Tuossa ei ole paljoa muistia mutta toimii sarja muotoisesti. Minkä lainen ohjelman tarvitsee antureiden tiedon lukemiseen? Osaa tehä ainakin pieniä ohjelmia visual basic ohjelmalla.

Re: Vesiraketti projekti

by tt » 04 October 2010 17:02:32

Sampo tuossa jo aloittikin, mutta jatketaan...
Arduino on tosiaan näppärä tapa tutustua mikrokontrollereiden maailmaan. Hankalimmat matalan tason toiminnot on kätketty kattavien kirjastojen alle ilman että koko systeemiä olisi rampautettu. Datan tallentamiseen tarvitset tosiaan jonkin ratkaisun. ATMega-prosessorissa itsessään on 512 tavua EEPROM-muistia, mutta se loppuu kesken heti kättelyssä. Koodimuistia tuossa vanhemmassa nanossa on 16 kilotavua, josta ylijäävää osuutta voi ehkä käyttää (en suoralta kädeltä muista onko tämä mahdollista arduinolla), mutta se on aika hankalaa. Sekin loppuu aika nopeasti kesken. Käytännössä loggeri tarvitsee ulkoista muistia ja siihen on loputtomasti ratkaisuja. Kaikkein helpoimmalla pääset kun hankit jonkin valmiin loggerimokkulan. Esimerkiksi tämän:
http://www.sparkfun.com/commerce/produc ... ts_id=9530
(Micro)SD-kortin käsittely on itse asiassa sangen helppoa ja FAT-kirjastoja saa valmiina, joten kortin voi laittaa suoraan kiinni arduinon SPI-väylään ja hoitaa tuon mokkulan toiminnot itse. Lisäetuna muistikortin käyttämisessä on se, että tiedot on helppo siirtää tietokoneelle. Dataa voi toki kirjoittaa kortille suoraan välittämättä tiedostojärjestelmistä, mutta silloin datan luku on hankalampaa.
Toinen vaihtoehto on käyttää erillisiä muistipiirejä, joita löytyy mm. EEPROM ja Flash-tyyppisinä. EEPROM on helpompaa käsitellä, mutta hitaampaa. Tosin hitaus tuskin tulee tässä ongelmaksi. EEPROMia voi käsitellä suoraan tavu kerrallaan sen ihmeemmin murehtimatta, mutta Flashien kanssa pitää muistaa että niitä voi tyhjentää vain sektori kerrallaan. Sektorien koko vaihtelee ja voi olla vaikkapa 1 kilotavu. EEPROMeja on saatavilla noin yhden megabitin kokoon asti ja Flasheja ties kuinka suuria. Piirit ovat yleensä joko SPI tai I2C (tunnetaan myös TWI - two wire interface nimellä) liitäntäisiä ja molemmille löytyy tuki arduinosta. SPI on vähän helpompi käyttää, mutta I2C on monipuolisempi. Isommissa muisteissa on yleensä SPI-liitäntä. Makuasia...
Muistipiiriä käytettäessä tarvitset arduinoon erillisen softapätkän jolla saat dumpattua datan ulos muistipiiriltä tietokoneelle.
Piirejä löytyy monilta valmistajilta, eivät maksa paljoa ja useimmat lähettävät ystävällisesti näytekappaleita myös harrastajille. Tässä muutama esimerkki Atmelin valikoimista:
http://www.atmel.com/dyn/products/produ ... rt_id=4075 (1MBit I2C-liitäntäinen EEPROM)
http://www.atmel.com/dyn/products/produ ... rt_id=4069 (512kbit SPI-liitäntäinen EEPROM)
http://www.atmel.com/dyn/products/produ ... rt_id=4920 (64Mbit SPI-Flash)
Mitä hienompi piiri on kyseessä, sitä epätodennäköisempää on että sitä saisi läpijuotettavana versiona, joten varaudu juottelemaan pintaliitososia...
Kannattaa vähän laskeskella etukäteen kuinka suuren muistin tarvitset. Jos vaikka loggaat 10ms välein eli 100 kertaa sekunnissa yhtä kanavaa täydellä resoluutiolla (arduinon muunnin on 10bit, eli käytännössä joka näytteelle pitää varata 2 tavua eli 16 bittiä) niin muistia kuluu 200 tavua sekunnissa.

Kuten sampo totesikin, niin mainitsemasi kiihtyvyysanturin 6g mittausalue loppuu herkästi kesken varsinkin vesirakettien kanssa. Kannattaa valita anturi, joka pystyy vähintään 50g mittaamiseen. Raketissa tapahtumat sijoittuvat yhdelle akselille eikä täydellisellä lennolla muilla akseleilla pitäisi näkyä mitään. Maailma ei kuitenkaan ole täydellinen, joten siinä mielessä kaikkien kolmen akselin loggaus voi olla ihan mielenkiintoista. Kiihtyvyysantureita saa sekä analogisina että digitaalisina (yleensä SPI-liitännällä)
http://www.robomaa.com/index.php?main_p ... cts_id=439 Tästä ei ainakaan lopu mittausalue kesken.

Loggereita saa myös valmiina. Törmäsin Sparkfunin luettelossa tämmöiseen mielenkiintoiseen laitteeseen:
http://www.sparkfun.com/commerce/produc ... ts_id=9228
Ovat näemmä käyttäneet tuota raketin kanssa.

Sparkfun lähettää tavaroita Suomeen, mutta maksamiseen tarvitset luottokortin. Robomaalla näyttää olevan valikoimissa paljon heidän tuotteitaan, joten kauniisti pyytämällä he saattaisivat välittää muitakin tuotteita.

Tässä hetkeksi pureskeltavaa :) Kysy toki lisää.

Re: Vesiraketti projekti

by sampo » 02 October 2010 18:47:09

Moi,

Arduino on hyvä alusta oppia mikrokontrollereita. Loggerikäytössä kannattaa kuitenkin huomata että Arduino vaatii ulkoista muistia tallennukseen. Kannattaa siis varautua elektroniikkapuuhasteluun kolvin äärellä sekä kontrollerin ohjelmointiin.

Mitä anturiin tulee, sen mittausalue ei valitettavasti riitä rakettien kiihtyvyyksiin. Rakettien lähtökiihdytys voi olla hyvinkin useampi kymmentä G'tä, ja vesiraketeissa vieläkin rajumpi. Esim. Raven-korkeusanturin mittausalue on +-70G ja se on saatavilla nopeisiin lentoihin myös +-250G versiona.

Elektroniikkanörtimmät heput voivat vastata tarkemmin.

Re: Vesiraketti projekti

by Pietari » 01 October 2010 18:04:05

Moi, pitkästä aikaa.
Vesiraketteja nyt en ole paljoa kerinnyt rakennella, mutta elektroniikka harrastus on tullut tutummaksi ja nyt kiinnostaisi yrittää kiihdytysanturin raketin mukaan.
Mietin jos tämä kävisi anturiksi: http://www.robomaa.com/index.php?main_p ... cts_id=442 Ja dataloggerin teen varmaan tästä:http://www.robomaa.com/index.php?main_p ... cts_id=107 Kiinostaisi tietää, minkä laisena tiedostona tiedot pitää siirtää koneelle? Pitääkä loggarin tallentaa joka akselilta erikseen tiedot?

Re: Vesiraketti projekti

by tt » 10 August 2010 01:31:02

Ah, vanhaa kunnon super epoxya. Se on hyvää tavaraa moneen paikkaan, mutta kohtuullisen kallista. Sen koostumusta muutettiin joitain vuosia sitten ja tämä uudempi on varsin juoksevaa ennen kovettumista ja jämähtää yhtäkkiä. Työskentelyaika on varsin lyhyt, viiden minuutin luokkaa.
Itse käytän pääasiassa Pacer Technologyn valmistamia Z-poxy liimoja. Niitä saa 110ml ja 240ml pulloissa 5min ja 30min versioina. Niitä ei valitettavasti saa kuin harrastetarvikekaupoista. En osaa sanoa ovatko ne parempi tai huonompia muovin liimaamiseen.
Bilteman pienissä tuubeissa myytäviä epokseja kannattaa varoa. Liima jähmettyy hitaasti ja vähitellen, joten liitosta ei saa liikuttaa vaikka liima näyttäisi jo kovalta. Tuon kanssa on tullut pilattua monta liitosta. Ainoa hyvä puoli on väriaine, joka kertoo kun mömmöä on sotkettu riittävästi. Bilteman teräsepoksi kovettuu kivikovaksi ja on helppo työstää, mutta haurasta.
Laminointiepoksit ovat todellakin tarkoitettu kuidun kanssa käytettäväksi ja veikkaisin etteivät ne toimi kovin hyvin ilman sitä. Kerro toki miten kävi jos satut kokeilemaan.

Re: Vesiraketti projekti

by Touko » 09 August 2010 22:06:49

tt kirjoitti:
Osaatko sanoa tarkempaa merkkiä?
Valmistaja on Henkel ja nimi on "Super epoxy" maksaa meillä päin 25 ml tuubi 4,95e. Tuubi on ikäänkuin kaksi toisiinsa liitettyä lääkeruiskua joista on helppo annostella liimaa. Pitokyky liimalla on valmistajan mukaan yli 200 kiloa per neliösenttimetri rautaa liimattaessa. Ja todistinkin sen liimaamalla kaksi viiden tuuman naulaa kannoista toisiinsa kiinni, minkä jälkeen taivutin toisen naulan koukun muotoon, kesti oikein hyvin kun pistin koukun leuanvetotankoon kiinni ja roikuin naulan varassa(painan 65 kiloa). Näitä epoksi liimoja on monenlaisia ja useimmat käyvät hyvin raketin rakenteluun, ainut huono puoli on tuubin pieni koko hintaan nähden. Itselläni on tosin myös biltemasta ostettu 1kg epoksi purkki joka on tarkoitettu lasikuidun kovetteeksi, jos se on yhtä kestävää kuin muut epoksit voisi myös sitä käyttää pullojen yhdistelyyn(maksaa 10e kg).

Re: Vesiraketti projekti

by tt » 09 August 2010 20:12:47

Touko wrote: Itse olen todennut parhaaksi liimaksi halpahallista myytävänä oleva kaksi komponentti epoksiliima
Osaatko sanoa tarkempaa merkkiä?

Re: Vesiraketti projekti

by Touko » 09 August 2010 12:49:34

Meinasin itsekin väsätä kyseisen monivaihe raketti laukaisimen, Kaikki muu tarvike on jo mutta vielä puuttuu tuo kirkas muoviputki, australialaisesta verkkokaupasta sai tilattua mutta eivät lähetä suomeen.

Pullojen yhdistelyssä ei kannata rahaa säästellä, liimaa voi testata ennen käyttöä esimerkiksi liimaamalla kaksi muovipullon suikaletta yhteen ja kokeilla kuinka paljon kestää vetää ennen kuin liimaus pettää. Jos kahdesta pullosta leikkaa pohjat pois ja liimaa ne yhteen niin pulloihin kohdistuu liitoskohdassa noin 520 kilon pulloja toisistaan työntävä voima kun paine on 8 baaria, jos tämmöisistä pulloista raketin kasaa niin kannattaa pysyä kaukana raketista kun se on paineistettu. Itse olen todennut parhaaksi liimaksi halpahallista myytävänä oleva kaksi komponentti epoksiliima, myös sikaflex liimaa aion kokeilla sen halvan hinnan vuoksi.

Re: Vesiraketti projekti

by MikkoM » 09 August 2010 11:47:20

Olen tuota Air Commandin sivustoa seuraillut ja on näemmä perjantaina tullut päivitys yksinkertaisesta monivaiheraketti sydeemistä:
http://www.aircommandrockets.com/day94.htm

tuo on senverta yksinkertainen että pakko tuota kokeilla kunhan saan halkaistuja pulloja rakenneltua, tässä on juuri työnalla hartwallin omenalimpparipullon tyhjennys rakettiaihioksi :)

Mitäs liimaa olette muuten käyttänyt isompien pullojen rakentelussa ?.

Re: Vesiraketti projekti

by Touko » 08 August 2010 12:55:17

Löytyihän sitä suomestakin vesiraketti harrastajia. Itse olen rakennellut raketteja noin puoli vuotta ja pitkälle olen päässyt, Isoin rakettini on tällä hetkellä 7.5 litrainen Raidax 2 jonka olen taivaalle ampunut muutaman kerran. Paineen lisäys tuo raketteihin lentokorkeutta huimasti lisää, yleensä itse ammun rakettini 8 baarin paineella vaikka limsapullo räjähtääkin jossakin 11 baarin tienoilla. Simulaattorilla laskettuna korkein lentoni on ollut 115 metriä. Projektina olisi kohta rakentaa itse nauhoittava trigonometri jolla saisi laskettua lentokorkeuden ilman että pitäisi itse olla lentokulmaa mittaamassa.

Tässä on video rakettini ensi lennoista:
http://www.youtube.com/watch?v=OteTeg5-F5I

Lennot olivat 5.5 baarin paineella siksi että jalkapumppuni meni sököksi ja käytin 12v kompuraa raketin täyttöön, mutta sillä ei saanut enempää painetta.

Top