by Make_L » 21 September 2019 11:32:49
Ensiksi haluan kehua tosi kivaa videota!
Sitten palaan suutintestihärpäkkeeni laskelmiin. Kanootistani oli unohtunut rannalle se inkkari, joka muisti kaasuyhtälöt. Oudoksuin laskelmiani itsekin. Ugh, uusi yritys:
Kaasun virtaus voidaan määrittää tilavuuden perusteella, kuten m³/s. Tai sitten massavirtauksena, tyyliin kg/s. Kaasun tiheys antaa yhteyden tilavuuden ja sen massan välille. Tiheys SI-yksiköissä on kg/m³, mutta tässä käytän g/L. Myös L/s.
Oletan nyt, että moottori tarvitsee happea 18 g/s. Hapen tiheys on 1,4 g/L, määritettynä 1 bar ja 0ºC . Esimerkiksi jos paine on 10-kertainen, niin tiheyskin on. Hapen massavirta 18 g/s josta saadaan (18/1,4) tilavuusvirraksi 13 L/s (1 bar, 0ºC). 13 L/s = 770 L/min (1 bar, 0ºC).
Jospa moottoriin saisi hapen 10 bar paineella, jolloin sen tiheys olisi 10-kertainen = 14 g/L. Saaataisiin (18/14) tilavuusvirraksi 1,3 L/s = 78 L/min.
Härpäkemittaus (rotametri) 1,5 mm suuttimella antoi tilavuusvirran 280 L/min = 4,7 L/s.
Tämä mitattiin 8 bar paineessa, jossa ilman tiheys on 8-kertainen (8*1,3 g/L = 10,4 g/L). Tuloksena on massavirta 49 g/s (ilmaa. Hapella tulisi 52 g/s).
Jälleen mietityttää; härpäketestissä massavirta oli lähes kolminkertainen tavoitearvoon nähden.
Regulaattoreita on monenlaisia, vakiopaine ei välttämättä pysy suurilla virtauksilla, jolloin se putoaa voimakkaastikin. Tämä selviäisi regulaattorin virtauskäyrästä. Sellaisen puuttuessa on tehtävä mittauksia, tilavuusvirtauksen mittaus vaikkapa rotametrillä ja painemittaus. Näistä arvoista saadaan sitten massavirta /g/s). Virtaavan hapen paine putoaa se kulkiessa suuttimen läpi. Lukema palokammion paineeseen nähden on tietysti olennainen.
Nesteen virtauttaminen on selkeämpää, se tottelee paine-eroa eikä puristu kokoon. Nesteenkin virtausta voi mitata vaikkapa rotametrillä. Netistä löytyy erilaisia testikammioviritelmiä.
Kaasuasioissa on (lähes liian) paljon ’liikkuvia osia’ kuten suurista volyymeistä, kokoonpuristuvuudesta, virtausnopeudesta ja komponenteista johtuvia. Yhdellä koesysteemillä tehtyä mittausta ei aina voi soveltaa toiseen 1:1. Mittauksilla pääsee lähemmäs totuutta.
Jos paine kyetään pitämään vakiona, niin suuremmasta suuttimen reiästä menee tietysti enemmän happea. Mutta onko se tarpeen; vrt härpäketestin lukemia.
Ensiksi haluan kehua tosi kivaa videota!
Sitten palaan suutintestihärpäkkeeni laskelmiin. Kanootistani oli unohtunut rannalle se inkkari, joka muisti kaasuyhtälöt. Oudoksuin laskelmiani itsekin. Ugh, uusi yritys:
Kaasun virtaus voidaan määrittää tilavuuden perusteella, kuten m³/s. Tai sitten massavirtauksena, tyyliin kg/s. Kaasun tiheys antaa yhteyden tilavuuden ja sen massan välille. Tiheys SI-yksiköissä on kg/m³, mutta tässä käytän g/L. Myös L/s.
Oletan nyt, että moottori tarvitsee happea 18 g/s. Hapen tiheys on 1,4 g/L, määritettynä 1 bar ja 0ºC . Esimerkiksi jos paine on 10-kertainen, niin tiheyskin on. Hapen massavirta 18 g/s josta saadaan (18/1,4) tilavuusvirraksi 13 L/s (1 bar, 0ºC). 13 L/s = 770 L/min (1 bar, 0ºC).
Jospa moottoriin saisi hapen 10 bar paineella, jolloin sen tiheys olisi 10-kertainen = 14 g/L. Saaataisiin (18/14) tilavuusvirraksi 1,3 L/s = 78 L/min.
Härpäkemittaus (rotametri) 1,5 mm suuttimella antoi tilavuusvirran 280 L/min = 4,7 L/s.
Tämä mitattiin 8 bar paineessa, jossa ilman tiheys on 8-kertainen (8*1,3 g/L = 10,4 g/L). Tuloksena on massavirta 49 g/s (ilmaa. Hapella tulisi 52 g/s).
Jälleen mietityttää; härpäketestissä massavirta oli lähes kolminkertainen tavoitearvoon nähden.
Regulaattoreita on monenlaisia, vakiopaine ei välttämättä pysy suurilla virtauksilla, jolloin se putoaa voimakkaastikin. Tämä selviäisi regulaattorin virtauskäyrästä. Sellaisen puuttuessa on tehtävä mittauksia, tilavuusvirtauksen mittaus vaikkapa rotametrillä ja painemittaus. Näistä arvoista saadaan sitten massavirta /g/s). Virtaavan hapen paine putoaa se kulkiessa suuttimen läpi. Lukema palokammion paineeseen nähden on tietysti olennainen.
Nesteen virtauttaminen on selkeämpää, se tottelee paine-eroa eikä puristu kokoon. Nesteenkin virtausta voi mitata vaikkapa rotametrillä. Netistä löytyy erilaisia testikammioviritelmiä.
Kaasuasioissa on (lähes liian) paljon ’liikkuvia osia’ kuten suurista volyymeistä, kokoonpuristuvuudesta, virtausnopeudesta ja komponenteista johtuvia. Yhdellä koesysteemillä tehtyä mittausta ei aina voi soveltaa toiseen 1:1. Mittauksilla pääsee lähemmäs totuutta.
Jos paine kyetään pitämään vakiona, niin suuremmasta suuttimen reiästä menee tietysti enemmän happea. Mutta onko se tarpeen; vrt härpäketestin lukemia.